Astaksantiini, erittäin voimakas hapetuksen (härskiintymisen) estäjä

Astaksantiini Astaxanthin, the new miracle antioxidant!  Astaksantiini on tunnettu muun muassa siitä, että se tuottaa pigmenttiä, joka värjää esimerkiksi lohen lihan vaaleanpunaiseksi. Korkeat astaksantiinipitoisuudet lohen lihassa ovat vertaansa vailla eläinkunnassa. Tutkijat uskovat, että juuri astaksantiini tekee lohelle mahdolliseksi suorittaa raskaan muuttoliikkeensä merestä kutualueille ylävirtaan, mikä on valtava fyysinen suoritus. Astaksantiini on erittäin voimakas antioksidantti, jopa tuhat kertaa tehokkaampi hapetuksen estäjä kuin C-vitamiini, ja sen kyky suojata elimistöä haitallisilta vapailta radikaaleilta voi olla jopa 550 kertaa voimakkaampi kuin E-vitamiinin, 40 kertaa voimakkaampi kuin beetakaroteenin ja 17 kertaa voimakkaampi kuin viinirypäleen siemenuutteen. Astaksantiinia löytyy luonnosta kasvien luonnollisena suojaavana väriaineena, ja sen samat suojaavat ominaisuudet suojaavat myös kehoamme hapetusstressiltä. Astaksantiinin tehtävänä on suojata ja vahvistaa eliöiden soluja ja tehdä niistä vastustuskykyisempiä ulkoiselle stressille, kuten voimakkaalle auringon UV-säteilylle. Niinpä voimakkaalle auringonvalolle altistuvat kasvit kehittävät suojakseen erilaisia suojaavia antioksidanttisia ainesosia. Elimistö hyödyntää näitä luonnon omia hapetuksen estäjiä käyttäen niitä vahvana suojana hapetusstressin jatkuvaa rasitusta vastaan. Me tiedämme, että urheilijoiden keskuudessa voimakkaan fyysisen rasituksen aiheuttamia hapetusvaurioita voidaan torjua vain keskittämällä lihaksiin mahdollisimman tehokkaita antioksidantteja, jotta keho pystyy selviytymään esimerkiksi kovaan harjoitteluun liittyvästä rasituksesta.  Happiradikaalien vaikutukset soluissa Suuren reaktiivisuutensa vuoksi happiradikaalit kykenevät reagoimaan epäspesifisesti useimpien kohtaamiensa biologisten makromolekyylien kanssa. Happiradikaali yleensä vaurioittaa kohtaamansa molekyylin rakennetta ja/tai toimintaa. Kohdemolekyylistä riippuen tämä voi ilmetä eri tavoilla: Lipidiperoksidaatio eli rasvojen härskiintyminen. Rasvoja eli lipideitä on elimistössä etenkin erilaisissa kalvorakenteissa. Oksidatiivisessa stressitilassa rasvat hapettuvat happiradikaalien liiallisen määrän vuoksi, ja seurauksena voi olla häiriöitä kalvojen toiminnassa, kuten esim. hormonien ja muiden viestiaineiden aikaansaamien signaalien välittymisessä solukalvon kautta solun sisälle. Proteiinien vauriot. Proteiinit toimivat elimistössä paitsi rakenteita ylläpitävinä komponentteina, myös entsyymikatalyytteinä mahdollistaen elintoiminnoille välttämättömät kemialliset reaktiot. Lisäksi osa proteiineista toimii muilta soluilta elimistön ulkopuolelta tulevia viestejä vastaanottavina reseptoreina. Proteiinin laajan tehtäväkentän vuoksi happiradikaalien aikaansaamat vauriot proteiinien rakenteissa voivat ilmetä moninaisina elintoimintojen häiriöinä. DNA-vauriot eli mutaatiot. Solujen perimäaineksen geenien muodossa sisältävä DNA voi myös hapettua happiradikaalien vaikutuksesta. Tämä ilmenee DNA-sekvenssin eli emäsjärjestyksen muutoksina, joita kutsutaan mutaatioiksi. Mutaatiot voivat muuttaa kyseistä aluetta koodinaan käyttävän proteiinin rakennetta, ja tätä kautta mutaatiot voivat muuttaa pysyvästi solun toimintaa. Mutaatioiden kertyminen DNA:han saattaakin muuttaa soluja pahanlaatuisiksi ja näin altistaa syövän synnylle. Vapaat radikaalit Vapaita radikaaleja muodostuu kehossamme lähinnä elintarvikkeiden aineenvaihduntaprosessin aikana, kun ruoka muuttuu energiaksi. Vapaat radikaalit voivat myös tulla kehon ulkopuolelta, esimerkiksi pakokaasujen ja muiden myrkyllisten yhdisteiden kautta. Vapaat radikaalit ovat erittäin reaktiivisia hiukkasia, jotka aiheuttavat oksidatiivisia vaurioita niiden ympäristössä. Vapaat radikaalit voivat vaurioittaa tärkeitä biologisia molekyylejä, kuten DNA:n ja rasvahappojen solukalvoja. Antioksidantit suojaavat ikääntymiseltä Taistele ikääntymistä vastaan syömällä oikein Keho tuottaa jatkuvasti antioksidantti-entsyymejä, joista mainittakoon  esimerkiksi  superoksididismutaasi, eli SOD ja glutationi peroksidaasi, GSH-ASE neutralisoimaan vapaita radikaaleja. Lisäksi meidän jokapäiväisestä ravinnostamme imeytyy vapaiden radikaalien puhdistusaineita, joita kutsumme hapettumisenestoaineiksi eli antioksidanteiksi. Tunnettuja antioksidantteja ovat vitamiinit C ja E, ja monet vihannesten ja hedelmien terveyttä edistävät ainesosat (kuten flavonoidit ja karotenoidit). Kun ikäännymme, elimistön kyky neutraloida vapaita radikaaleja yleensä laskee. Antioksidanttien nauttimisesta ravintolisänä tulee sitten entistä tärkeämpää. Hapettavat vaikutukset ja oksidatiivinen stressi liiallisina määrinä altistavat muun muassa syövän ja sepelvaltimotaudin synnylle.  www.voimaavanhuuteen.fi Astaksantiini parantaa lihasten voimaa ja suorituskykyä. Se on koko kehon antioksidantti koska se pystyy kulkeutumaan elimistössä kaikkialle ja suojaamaan kehoa vapailta radikaaleilta ja niiden aiheuttamilta vaurioilta. Astaksantiini voi vahvistaa elimistömme vastustuskykyä, suojata vatsaa, parantaa lihaskuntoa, nopeuttaa palautumista fyysisestä rasituksesta, vähentää silmien väsymistä ja ylläpitää joustavaa ja nuorekasta ihoa. Muihin luonnon antioksidantteihin verrattuna astaksantiini on ”täysiverinen” antioksidantti, jonka vaikutukset ovat vain antioksidatiivisia. Ei ainoastaan esimerkkinä mainittu lohi pysty hyötymään astaksantiinista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että urheilijat onnistuvat paremmin, kun he ottavat sitä 4-8 mg annoksen päivässä, mikä lisää voimaa ja parantaa kestävyyttä. Astaksantiini voi hidastaa ihon vanhenemista ja vähentää ihoryppyjen syntymistä. Se estää ihosolujen DNA-vaurioita, voi lisätä ihon kimmoisuutta ja kosteutta sekä vähentää ihoryppyjen määrää. Astaksantiini voi suojata ihon kollageeniverkostoa ja näin auttaa ihoa uudistumaan. Avaruusblogi | Tieteen Kuvalehti Mm. auringonvalon ultraviolettisäteily, ilman saasteet ja tupakointi tuottavat iholle suuria määriä vapaita radikaaleja jotka ovat monin tavoin haitallisia. Astaksantiinin teho suojata ihoa UVA- säteilyltä voi olla jopa 100–200 -kertainen beetakaroteeniin verrattuna. Astaksantiinin voimakas antioksidanttinen vaikutus voi suojata vatsan ja ohutsuolen limakalvoa. Astaksantiini voi lievittää myös silmien väsymisestä johtuvia oireita kuten silmien kipua ja kuivumista. Kala Health Internationalin Astaksantiini 60 kapselia, hinta FinnMSM Oy:n verkkokaupassa 19,95 €. Päiväannos: 1-2 tablettia päivässä ruokailun yhteydessä tai asiantuntijan suosituksen mukaisesti. Vaikuttavat aineet: Astaksantiini 4 mg, C-vitamiini 10 mg, E-vitamiini 10 mg Astaksantiini on terpeeneihin kuuluva ksantofylli-karotenoidi. Kuten monet karotenoidit, se on rasvaliukoinen pigmentti. Astaksantiinin kemiallinen kaava on C40H52O4, moolimassa 596,84 g/mol, sulamispiste 215-216 °C ja CAS-numero 472-61-7. Astaksantiinia valmistetaan kolmella menetelmällä. - Ensinnäkin sitä tuotetaan synteettisesti petrokemikaaleista - Viljelemällä astaksantiinia voi tuottaa Haematococcus pluvialis -mikrolevästä, jonka pigmenttipitoisuus (40 g/kg kuivapainosta) on 10 000 -kertainen esimerkiksi lohen lihaan verrattuna.[4][5] - Astaksantiinia kalanviljelyyn tuotetaan myös Phaffia rhodozyma -hiivan avulla dekstroosista.[6]   Kala Health Internationalin ja FinnMSM Oy:n markkinoima Astaksantiini tuotetaan viljelemällä Haematococcus pluvialis –mikrolevästä. Sen pigmenttipitoisuus on (40 g/kg kuivapainosta), eli noin 10 000-kertainen esimerkiksi lohen lihaan verrattuna.[4][5]   Toisaalla esimerkiksi Kiinassa tuotetaan Astaksantiinia kalanviljelyyn myös Phaffia rhodozyma –hiivan, siis fermentoinnin avulla dekstroosista (D-glukoosi).[6]