Muistathan: RikkiMikon ilmainen puhelinnumero löytyy tämän linkin kautta. Soita!
RikkiMikko löysi lehtiä lukiessaan ilokseen taas jotain uutta ja tällä kertaa monessakin mielessä aikaisemmasta poikkeavaa. Ihan positiivisessa mielessä erilaista.
Musiikki on ollut RikkiMikolle vuosien saatossa eräs kaikkein uskollisimpia ystäviä, olipa kyse elämän huippuhetkistä tai sitten lohdutusta kaipaavista elämän ikävämmistä pirstaleista. Viime aikoina uusi teknologia ja Internet on tehnyt entistä helpommaksi nauttia juuri sellaisesta musiikista, josta itse pitää, muunlaisesta toki ei voi nauttiakaan, mutta jos turvautuu pelkkään radion tarjontaan, on usein otettava vastaan (eli nautittava) sellaistakin, mistä ei nauti!
Vanhusten osa tämän maailman riennoissa tuli joitakin vuosia sitten hyvin konkreettisesti eteen omien vanhempien vähitellen kuihtuessa pois. Silloin mielen täytti monenlaiset mietteet siitä, mitä ratoja ajatukset liikkuvat silloin, kun aivot eivät kaikilta osin enää toimi samalla tavoin kuin nuoremmilla; rakkaan äitini muisti ja järki tosin toimi loppuun saakka uskomattoman tarkasti. Isäni kohdalla tilanne oli toisenlainen; hän ei viimeisten vuosien aikana kaikin ajoin tunnistanut aina edes meitä läheisiään, mutta hän muisti (hoitajien raporttien mukaan) kaikki vanhat 30- ja 40- luvun laulelmat, joilla herkkinä hetkinään sitten ilahdutti hoitohenkilökuntaa ja huonetovereitaan. Muistin syvimmät kerrokset olivat vielä hienosti tallessa, vaikka sen hetken todellisuus olikin jonkinlaisen sumun peitossa ja osittain kadoksissa!
Näitä asioita on pohdittu myös tieteellisten tutkimusprojektien avulla. Muutama päivä sitten saattoi lukea useistakin viestimistä, että "Musiikin kuuntelu voi tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan edistää aivoinfarktista toipuvien potilaiden kuntoutumista. Musiikkia kuunnelleet potilaat eivät myöskään olleet toipumisvaiheessa yhtä masentuneita tai hämmentyneitä kuin potilaat, jotka jäivät ilman musiikkielämyksiä". (MTV3-STT - Kotimaa 20.2.2008).
Tutkimuksessa olivat Helsingin yliopiston lisäksi myös Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Pitäisi varmaan hyödyntää tämäkin hieno tutkimustulos. Sitä jonkin verran on hyödynnettykin, ja RikkiMikko voi omaltakin kohdaltaan kertoa monista hienoista hetkistä vanhusten palvelutaloissa kokemistaan pienimuotoisista pelimannikonserteista, viimeksi maanantaina 18.02.2008 Puuppolan hoivasairaalassa eli entisessä Kolun vanhainkodissa. Silloin Kvartti oli paikalla esiintymässä vanhuksille ja tietysti myös henkilökunnalle.
Ylempänä mainittuun tutkimukseen viitaten voisi olettaa musiikkihetkien olevan todella tärkeitä paitsi aivoinfarktipotilaille, myös tavalliselle vanhukselle, ainakin parempi vaihtoehto kuin ulkoapäin annettu kemiallinen stimulaatio. Tutkimuksen johtopäätöksissä näet todetaan, että "Musiikin kuuntelu aktivoi aivoissa laajaa hermoverkkoa, joka säätelee muun muassa vireystilaa, tarkkaavaisuutta, muistia sekä tunteita. Musiikin kuuntelun tiedetään parantavan mielialaa ja kognitiivista toimintakykyä, mutta sen merkitystä neurologisessa kuntoutuksessa ei Särkämön mukaan ole aiemmin juurikaan tutkittu".
RikkiMikko löysi lehtiä lukiessaan ilokseen taas jotain uutta ja tällä kertaa monessakin mielessä aikaisemmasta poikkeavaa. Ihan positiivisessa mielessä erilaista.
Musiikki on ollut RikkiMikolle vuosien saatossa eräs kaikkein uskollisimpia ystäviä, olipa kyse elämän huippuhetkistä tai sitten lohdutusta kaipaavista elämän ikävämmistä pirstaleista. Viime aikoina uusi teknologia ja Internet on tehnyt entistä helpommaksi nauttia juuri sellaisesta musiikista, josta itse pitää, muunlaisesta toki ei voi nauttiakaan, mutta jos turvautuu pelkkään radion tarjontaan, on usein otettava vastaan (eli nautittava) sellaistakin, mistä ei nauti!
Vanhusten osa tämän maailman riennoissa tuli joitakin vuosia sitten hyvin konkreettisesti eteen omien vanhempien vähitellen kuihtuessa pois. Silloin mielen täytti monenlaiset mietteet siitä, mitä ratoja ajatukset liikkuvat silloin, kun aivot eivät kaikilta osin enää toimi samalla tavoin kuin nuoremmilla; rakkaan äitini muisti ja järki tosin toimi loppuun saakka uskomattoman tarkasti. Isäni kohdalla tilanne oli toisenlainen; hän ei viimeisten vuosien aikana kaikin ajoin tunnistanut aina edes meitä läheisiään, mutta hän muisti (hoitajien raporttien mukaan) kaikki vanhat 30- ja 40- luvun laulelmat, joilla herkkinä hetkinään sitten ilahdutti hoitohenkilökuntaa ja huonetovereitaan. Muistin syvimmät kerrokset olivat vielä hienosti tallessa, vaikka sen hetken todellisuus olikin jonkinlaisen sumun peitossa ja osittain kadoksissa!
Näitä asioita on pohdittu myös tieteellisten tutkimusprojektien avulla. Muutama päivä sitten saattoi lukea useistakin viestimistä, että "Musiikin kuuntelu voi tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan edistää aivoinfarktista toipuvien potilaiden kuntoutumista. Musiikkia kuunnelleet potilaat eivät myöskään olleet toipumisvaiheessa yhtä masentuneita tai hämmentyneitä kuin potilaat, jotka jäivät ilman musiikkielämyksiä". (MTV3-STT - Kotimaa 20.2.2008).
Tutkimuksessa olivat Helsingin yliopiston lisäksi myös Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Pitäisi varmaan hyödyntää tämäkin hieno tutkimustulos. Sitä jonkin verran on hyödynnettykin, ja RikkiMikko voi omaltakin kohdaltaan kertoa monista hienoista hetkistä vanhusten palvelutaloissa kokemistaan pienimuotoisista pelimannikonserteista, viimeksi maanantaina 18.02.2008 Puuppolan hoivasairaalassa eli entisessä Kolun vanhainkodissa. Silloin Kvartti oli paikalla esiintymässä vanhuksille ja tietysti myös henkilökunnalle.
Ylempänä mainittuun tutkimukseen viitaten voisi olettaa musiikkihetkien olevan todella tärkeitä paitsi aivoinfarktipotilaille, myös tavalliselle vanhukselle, ainakin parempi vaihtoehto kuin ulkoapäin annettu kemiallinen stimulaatio. Tutkimuksen johtopäätöksissä näet todetaan, että "Musiikin kuuntelu aktivoi aivoissa laajaa hermoverkkoa, joka säätelee muun muassa vireystilaa, tarkkaavaisuutta, muistia sekä tunteita. Musiikin kuuntelun tiedetään parantavan mielialaa ja kognitiivista toimintakykyä, mutta sen merkitystä neurologisessa kuntoutuksessa ei Särkämön mukaan ole aiemmin juurikaan tutkittu".
Kannattaa lukea koko artikkeli!
Hämeen Sanomat
Kertoo mielenkiintoisia seikkoja uuden Operettiteatteri Bravon solistikunnasta.
Mukana kaksi lääkäriä
Uusi operettiteatteri esittää Straussin Lepakkoa ensi kesänä ulkonäyttämöillä Keski-Suomessa ja lähtee sitten kiertämään Suomea. Verkatehtaalla operetti nähdään marraskuussa.
Muuramelainen oopperalaulaja Jukka Saarman on perustanut uuden teatterin. Keski-Suomen operettiteatteri Bravo on Suomen ainoa ammattiteatteri, joka on erikoistunut operettiin.
Bravon ensimmäinen produktio on Johan Strauss nuoremman Lepakko. Sen harjoitukset aloitettiin lauantaina Hämeenlinnassa. Päärooleissa nähdään Laura Pyrrö, Jukka Saarman ja Ulla Paakkunainen. Pyrrö ei osallistunut lauantaisiin harjoituksiin.
- Erikoista kokoonpanossamme on se, että tässä esiintyy kaksi lääkäriä ja yksi sokea mies, Saarman sanoo.
Lääkärit ovat Ulla Paakkunainen ja Esa Anttila. Viimeksi mainitulle Lepakko on ensimmäinen rooli laulajana, mutta hän on siis myös kirurgian erikoislääkäri, ortopedi, teatteritaiteen maisteri, näyttelijä. Anttila opiskeli aikoinaan vuoronperään lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Teatterikorkeakoulussa. Hän valmistui teatteritaiteen maisteriksi 1984, mutta valitsi urakseen lääkärin työn ja erikoistui kirurgiaan ja ortopediaan. Hän työskentelee kokoaikaisesti Jyväskylän keskussairaalan ortopedina.
''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
Taustatietoa Johann Strauss nuoremman operetista Lepakko (video).
Lepakon saksankielinen libretto avautuu luettavaksi täältä.
Saattaa olla hyödyksi tai ainakin iloksi tulostaa libretto paperille tai avata se uuteen ikkunaan, ennen kuin alkaa kuunnella ja katsella alempana olevista linkeistä avautuvia operettivideoita.
Operetin musiikista ja pukuloistosta voit poimia makupaloja:
- Fledermaus Overture
- I Akt: Introduktion.
- No 2: Terzett
- No 7: Couplet (Prinssi Orlofsky, Bravon projektissa Marja Peura)
- No 8: Mein Herr Marquis
- No 10: Klange des Heimats; Csardas
- No 11: Bruderlein, Bruderlein und Schwesterlein
- No 15: Ich Stehe Voll Zagen
- No 16: Finale III
