keskiviikkona, marraskuuta 23, 2005

Uutta tutkimusta

Uusia tutkimustuloksia tulee tulvimalla
Tämä aamu (21.11.2005) oli taas tulvillaan uusia mielenkiintoisia, lääkkeiden sivuvaikutuksia koskevia tutkimustuloksia. Ensimmäisenä tuli radiosta hätkähdyttävä kuopiolaisprofessori Pertti Happosen kannanotto kolesterolilääkkeiden hyödyistä, mutta ennen kaikkea haitoista. Jo aikaisemmin on toinen kuopiolaistutkija lääkäri Jyrki Penttinen jopa kirjoittanut kirjan, joka sivuaa tätä samaa aihetta. (”Arginiini – 2000- luvun ihmelääke?”, I painos 1996, II painos 2005).
(Aamun 22.11.2005 radiouutisista): ”Kolesterolilääkkeiden kulutus lisääntyy vuosittain 30 %, koska suositusrajaa on jatkuvasti laskettu.”
Mieleeni tulee väistämättä ajatus, että taustalla lienee lääketehtaiden itsekäs halu haalia lisää potilaita elinikäiseen lääkkeiden käyttöön ja samalla lisätulojen saantiin. Tähän johtopäätökseen on houkutus tulla, koska eräänkin tutkimuksen mukaan edellä mainittujen lääkkeiden käyttäjäryhmässä kuolintapaukset eivät vähentyneet, vaan päinvastoin lisääntyivät.

Toisena löysin (21.11.2005) Google Alertin viestittämänä tuoreen tutkimuksen kipulääkkeiden tuhoisista vaikutuksista jo aivan lyhyenkin käytön jälkeen: http://www.xagena.it/news/medicinenews_net_news/bd0bbd6f4ca059d60e92b3d4cbfa976b.html

Tulee mieleen, että on olemassa muitakin, täysin myrkyttömiä tapoja kuin tulehduskipulääkkeiden nauttiminen, kun taistellaan kipuja vastaan. Mikähän se voisikaan olla? Vastaus voisi löytyä osoitteesta: http://www.finnmsm.fi/



Korkeat ibuprofeeniannokset aiheuttavat merkittävää ruuansulatuskanavan verenvuotoa

Ihmiset, jotka nauttivat säännöllisesti suuria annoksia ibuprofeenia, kokevat kolme kertaa todennäköisemmin gastrointestinaalista ((<>American Gastroenterological Associationin (AGA) aikakausijulkaisussa nimeltään Clinical Gastroenterology and Hepatology. Tulokset osoittavat, että jopa kolmessa päivässa ibuprofeenihoidon aloituksesta saatettiin havaita merkittävää maha-suolialueen verenvuotoa muutoin aivan terveillä ihmisillä, mikä antaa todistuksen siitä, että suuret annokset NSAID- eli tulehduskipulääkkeitä saattavat olla vahingollisia ruuansulatuskanavan kannalta, huolimatta lääkkeen hyvästä turvallisuusprofiilista.

Valitettavasti esimerkiksi kroonisesta nivelrikon aiheuttamasta kivusta kärsivät ihmiset usein suurentavat suositeltua särkylääkeannosta omin päin, ja heidän tulisikin ottaa huomioon, että vaikutukset maha-suolialueelle saattavat olla vakavia sanoo Richard H. Hunt, McMaster University Health Science Centren vanhempi tutkinnanjohtaja.

Kaikista käsikaupassa saatavissa olevista NSAID- eli tulehduskipulääkkeistä ibuprofeenilla ajateltiin olevan vähiten vahingollisia vaikutuksia maha-suolialueelle. Kuitenkin meidän tutkimuksemme osoittaa, että terveillä nuorilla ihmisillä samoin kuin jo varttuneemmillakin, on suuri sisäisen verenvuodon riski, ja heidän tulisi keskustella lääkärinsä kanssa, jotta he toteaisivat riskin, joka liittyy suurien ibuprofeeniannosten nauttimiseen.”

Ontariossa Kanadassa sijaitsevan McMaster University Health Science Centren tutkijat suorittivat kahteen satunnaisotokseen perustuvaan tutkimukseen perustuvan post-hoc- analyysin. Tutkimus käsitti 68 tervettä vapaaehtoista, joille oli annettu lumeainetta tai neljän viikon pituinen ibuprofeenikuuri (800 mg, kolme kertaa päivässä 28 päivän ajan) – annostus, joka on kaksinkertainen verrattuna suositukseen, joka on 1200 mg/vrk.
Ennen kuurin aloittamista potilaiden tilanne verenvuodon suhteen arvioitiin yhden viikon kontrollivaiheen avulla. Veren menetys todettiin käyttäen 51 Kromi-EDTA:aan perustuvaa radioaktiivista analyysiä, jossa ulosteesta mitattiin merkatut veren punasolut sekä tutkimusta edeltävällä viikolla että koko tutkimuksen ajan.

Kokeeseen osallistuneista terveistä koehenkilöistä niiden verenhukka, jotka ottivat 28 päivän ajan ibuprofeenia, oli 3.64-kertaa suurempi kuin verrokkiryhmässä. Keskimäärin verenhukka ibuprofeeniryhmässä oli alimmillaan 40 ml (noin 1/5 kupillista) ja enimmillään 299 ml (noin yksi kupillinen).
Verenvuodon havaittiin alkaneen niinkin varhaisessa vaiheessa kuin kolmen päivän kuluessa hoidon alkamisesta ja kesti yleensä koko tutkimuksen ajan useimmilla koehenkilöillä.

Tutkimuksin vetäjien havaintojen ja aikaisempien tutkimusten mukaan, vaikka niissä ibuprofeeniannokset olivatkin korkeammat kuin käsikauppalääkkeelle on suositeltu, verenhukka, anemia ja muut sivuvaikutukset saatettiin huomata millä tahansa ibuprofeenin annoksella.

”Vaikka verenvuoto ibuprofeenin normaaliannoksellakin on tavallista, tässä tutkimuksessa käytetty annostus oli kaksinkertainen normaalisuosituksiin verrattuna,” sanoo Denis M. McCarthy, oheisen kommentin kirjoittaja ja University of New Mexico School of Medicinen tutkija.

”Näiden ihmisten lisääntynyt verenvuoto saattaa viitata taustalla oleviin maha-suolialueen ongelmiin, ja niiden, joilla on ohut- tai paksunsuolen sairauksia, tulisi konsultoida lääkäriään ibuprofeenin käytöstä.”

Tämän tutkimuksen tekijät ovat toivorikkaita sen suhteen, että nämä löydökset saisivat huomion kiinnittymään särkylääkkeiden määriin, joita potilaat mahdollisesti käyttävät kotonaan ja siihen, että ibuprofeenin lisänä nautitaan muita särkylääkkeitä – ja näin aiheutetaan vielä suurempi verenvuoto maha-suolialueella.

”Mahdollisuus vakaviin maha-suolialueen komplikaatioihin pitäisi aina silloin ottaa huomioon, kun ibuprofeenia on suositeltu kotihoidossa käytettäväksi”, sanoo Hunt. ”Ikääntyneiden ja niiden, joilla on tilannetta heikentävä sairaus kuten nivelrikko, tulisi erityisesti olla varovaisia ja ottaa huomioon useamman lääkkeen vuorovaikutusten aiheuttamat haitat. Vakava verenvuoto voi aina tapahtua, myös käsikauppalääkkeillä, joita pidetään turvallisina.”

Kaikista perinteisistä nonselektiivisistä tulehduskipulääkkeistä ibuprofeenilla katsotaan olevan eräs kaikkein myönteisin tuvallisuusprofiili, jota kehutaan särkylääkkeeksi, jolla on vähiten sivuvaikutuksia ja alhaisin lääkkeen käytöstä aiheutuva haavaumien ja maha-suolialueen verenvuodon esiintyvyys.

Joka päivä enemmän kuin 30 miljoonaa amerikkalaista nauttii käsikauppalääkkeitä ja lääkärin määräämiä tulehduskipulääkkeitä kivun lievitykseen, päänsärkyyn ja nivelrikkoon. Vaikka pitkäaikainen, suurten annoksien tulehduskipulääkkeiden käyttö saattaa tuottaa suurta apua tulehduksen torjunnan, kivun lievityksen ja sydäntoiminnan suojelun (?! ks. edellinen Post) (cardioprotective effects) kannalta, on olemassa suurentunut riski maha-suolialueen komplikaatioihin, jotka vaihtelevat mahakivusta haavaumiin, peräpukamiin ja mahdollisesti kuolettaviin maha-suolialueen ongelmiin.
Pitkäaikaisen tulehduskipulääkkeiden käytön sivuvaikutukset aiheuttavat joidenkin arvioiden mukaan joka vuosi lähes 103,000 sairaalassa käyntiä ja 16,500 kuolemantapausta.

Vuonna 2003 AGA (American Gastroenterological Association) käynnisti R.E.D.U.C.E. (Risk Education to Decrease Ulcer Complications and Their Effects from NSAIDs) Riskienhallinta tulehduskipulääkkeiden vaikutuksesta syntyvien mahahaavatapausten vähentämiseksi, eli kampanjan, joka auttaisi selvittämään tulehduskipulääkkeiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia ja sitä kuinka amerikkalaiset voisivat alentaa riskejään vakaviin maha-suolialueen ongelmiin.

Lähde: American Gastroenterological Association, 2005

XagenaMedicine2005
http://www.xagena.it/news/medicinenews_net_news/bd0bbd6f4ca059d60e92b3d4cbfa976b.html

Lähes samaa aihetta käsittelevä Suomessa julkaistu artikkeli vuodelta 2004: ”Tulehduskipulääkkeet lisäävät ohutsuolen permeabiliteettia ja aiheuttavat veren- ja valkuaisen vuotoa sekä tulehdusta ohutsuolen limakalvossa” löytyy osoitteesta: http://www.kaypahoito.fi/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nak03246

tiistaina, marraskuuta 22, 2005

Arpikudoksista

MSM saattaa poistaa arpikudosta

Koska olen joutunut sairauksieni vuoksi erilaisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin, on minulle joitakin tällaisia toimenpiteitä kohtaan tullut jonkinlainen pelonsekainen kunnioitus. Eräs näistä on paksunsuolen tähystys, jossa noin etusormen paksuinen tutkimuslaite, valaisimen, videokameran linssin, ilmaputken ja näytepalan ottoon tarkoitetun ”leikkurin” yhdistelmä työnnetään alakautta paksusuoleen, ja jopa ohutsuolenkin puolelle. Tarkoitus on katsastaa suolen sisäpinnan tila, nähdä mahdollisia muutoksia ja ottaa näytepaloja tarkempaa patologista tutkimusta varten.

Tämä toimenpide on tehty minulle joka toinen vuosi parinkymmenen vuoden ajan. Koska sekä ohut- että paksusuoltani on silvottu, on leikkauksen jälkeen suolten liittymäkohtaan syntynyt sellaista arpikudosta, joka aika ajoin on tukkinut koko suoliston, ikään kuin olisi jollain nauhalla kiristetty suolta sen ulkopuolelta. Kaksi kertaa olen odotellut hirvittävissä tuskissa tilanteen korjaamista leikkauksella, mutta toisella kerralla samaan aikaan sattunut auto-onnettomuus keskeytti lähes alkaneen operaation, kun leikkaavan kirurgin olikin mentävä pelastamaan vakavasti loukkaantuneita liikenneonnettomuuden uhreja. Minulle oli jo suoritettu esilääkitys leikkausta varten, mutta kun kirurgi sitten ehti kiireiltään takaisin minun luokseni, oli tukos suolistossani lauennut ilmeisesti tuon esilääkityksen vaikutuksesta. Samoin tilanne laukesi edelliselläkin kerralla, silloin tutkimuksessa käytetyn varjoaineen vaikutuksesta.

Kun minulle viimeksi kaksi vuotta sitten oli tehty ehkä kymmenennen kerran tämä paksusuolen tähystys, neuvottelimme lääkärin kanssa mahdollisuudesta avata kuroutunutta kohtaa leikkaushoidolla, jotta enemmiltä tukoksilta voitaisiin välttyä. Silloin päätettiin minun tahdostani kuitenkin lykätä jälleen tuota toimenpidettä, koska olin vielä työelämässä.

Viime viikolla olin jälleen samassa tutkimuksessa. Nyt oli toinen lääkäri kuin edellisellä kerralla, mutta hän kertoi lukeneensa tarkoin paperini ja totesi, että ei sinne ohutsuoleen varmaan nyt päästä, koska ei ole aikaisemminkaan päästy. Me molemmat hämmästyimme melkoisesti, kun pienen yrityksen jälkeen laite meni aivan helposti arpikudoksen aiheuttaman kuroutuman ohi. Siinä vaiheessa enkä myöhemminkään lääkärin kanssa uusista aikatauluista neuvotellessamme osannut päätellä, mistä tämä helppo sisään meno johtui. Vasta kotona pälkähti päähäni, että olen nyt nauttinut kahden ja puolen vuoden ajan MSM- jauhetta, mikä on aiheuttanut sen, että arvesta on poistunut siihen muodostuneita kaksoissidoksia. Tämä on aivan yhdenmukaista sen kanssa mitä Bill Rich on kertonut omasta kokemastaan arpien pehmenemisestä. http://www.kombuchapower.com/thorne/msm.htm

Minua tutkinut lääkäri totesi suolistoni sisäpinnan olevan oikein hyvässä kunnossa. Siitä kertovat myös hyvät veriarvot ja se, että oma arvioni terveydestäni on hyvä ja että painoni on pysynyt samana jo pitkään, tosin nyt kuntosaliharjoittelun ansiosta se on ollut lievässä laskussa, eli niinkuin pitää ollakin.

maanantaina, marraskuuta 21, 2005


Mitä krooninen kipu on?
http://scc.healthcentral.com/bcp/main.asp?page=pain_management&amp;id=chronic_pain&ap=1&brand=27

Sinulla saattaa olla krooninen kipu, jos se on kestänyt kauemmin kuin kuusi kuukautta eikä se ole lievittynyt lääke- tai leikkaushoidolla. Kroonisen kivun voi aiheuttaa aikaisempi vammautuminen, joka on jo kauan sitten parantunut. Tai sen voi aiheuttaa parhaillaan vaikuttava sairaus, kuten selkä- ja/tai jalkakipu, syövän aiheuttama särky tai kivulias neuropatia

Tilastoja kroonisesta särystä
On arvioitu, että USA:n väestöstä 15% – 30% tai lukumääräisesti ilmaistuna jopa 70 miljoonaa henkilöä on kroonisen kivun vaivaamia. Se tekee enemmän ihmisiä työkyvyttömäksi kuin syöpä tai sydäntaudit ja maksaa Amerikan kansalle enemmän kuin nuo molemmat yhdessä. Kipu aiheuttaa noin 100 miljoonan dollarin vuosikustannukset lääkekuluina, menetettyinä työpäivinä ja korvauksina työntekijöille. http://scc.healthcentral.com/bcp/main.asp?ap=1&amp;brand=27&page=pain_management&id=references

Kroonisen kivun aiheuttajat ja sen hoito
Kipu on prosessi. Reseptorit iholla ja muissa kudoksissa lähettävät impulsseja hermojen välityksellä selkäytimeen. Sitten nuo viestit kulkevat aivoihin. Juuri aivot, vaan ei se vahingoittunut kehon kohta, aistii kivun tunteen. Tämä oivallus johti lääkärit ymmärtämään, että kipua voidaan kontrolloida siten, että estetään kipuimpulssien pääsy aivoihin. Mikäli kipuimpulssit eivät saavuta aivoja, kipua ei ”tunnu” (Katso tämän Blogin Wednesday, November 16, 2005: uusi tutkimus MSM:stä). Joskus kipua on vaikea kontrolloida, ja sinun ja perheesi voi olla vaikeata suoriutua päivittäisistä askareista. Lääkitys ja muun tyyppiset hoidot auttavat useimpia ihmisiä kontrolloimaan kipujaan. Mutta useille ihmisille, joiden kivunhoito ei enää auta tai on aiheuttanut epämiellyttäviä sivuvaikutuksia, ovat kliiniset tutkimukset osoittaneet neurostimulaation ja intratekaalianalgeesin teostaneen kivun lievitystä samoin kuin kykyä suoriutua jokapäiväisistä askareista. Katso: http://www.fimnet.fi/finnanest/lehdet/2005/no_2/v_korhonen.pdf
Kaikki hoitovaihtoehdot eivät välttämättä ole sovellettavissa sinun kiputyyppisi hoitoon. Viitteet: http://scc.healthcentral.com/bcp/main.asp?ap=1&amp;brand=27&page=pain_management&id=references