lauantaina, heinäkuuta 18, 2015

Tämän kirjoituksen aiheena on Ubikinoni eli koentsyymi Q10.




Tämän kirjoituksen aiheena on Ubikinoni eli koentsyymi Q10. 


Tri Matti Tolonen on päivittänyt aikaisemman artikkelinsa tästä aiheesta 14.7.2015, ja kertoo esipuheessaan Co-entsyymi Q10:stä seuraavaa:
”Ubikinoni (eli koentsyymi Q10, CoQ10 tai Q10) on elämälle välttämätön vitamiinien kaltainen fysiologinen yhdiste, monipuolinen rasvaliukoinen antioksidantti, erinomainen ja suosittu ja tehokas ravintolisä. Se ehkäisee muun muassa vanhenemismuutoksia, ihon rypistymistä, LDL-kolesterolin hapettumista sekä veren sokerin ja verenpaineen nousua. 

Ubikinoni tuottaa energiaa muun muassa sydän- ja aivosoluille, joita se suojaa sairastumiselta ja rappeutumiselta. Ubikinoni on siis kardio- ja neuroprotektantti.
Jokaisen diabeetikon, sydänpotilaan, ikääntyvän ja statiineja käyttävän ihmisen tulisi ottaa päivittäin ubikinonia. Sydäntä suojaava ja tylsistymistä ehkäisevä päiväannos on 100 – 300 mg päivässä. 


Ubikinoni ehkäisee ja lievittää myös nivelrikkoa ja kohonneen silmänpaineen (glaukoman) haittavaikutuksia silmänpohjassa (retinassa). Hiiritutkimus osoittaa, että 10 mg painokiloa kohti nautittuna suojaa vaihdevuosien jälkeiseltä muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen heikkenemiseltä (Sandhir ym. 2014). 

Ubikinonista voi olla hyötyä myös reumataudeissa (Jhun ym. 2015), alkoholista riippumattomassa rasvamaksassa (Farsi ym. 2015) ja lapsettomuudessa (Ben-Meir ym. 2015). Itse otan 300 mg aamuisin yleiskunnon ylläpitoon.”

Wikipedia kertoo aiheesta mm. seuraavaa:
”Ubikinoni on rasvaliukoinen molekyyli, jota esiintyy ihmisen elimistön kaikissa soluissa. Sitä on pieniä määriä monissa elintarvikkeissa ja erityisesti sisäelimissä (sydän, maksa ja munuaiset), lihassa, soijaöljyssä, sardiineissa, makrillissa ja maapähkinöissä. Lisäksi sitä muodostuu jatkuvasti maksassa.

Ikääntyminen, sairaudet ja tietyt lääkkeet vähentävät ubikinonin biosynteesiä. Ubikinonipitoisuus elimistössä on suurimmillaan 20-vuotiaana, jonka jälkeen se hitaasti pienenee. Toisin sanoen, ubikinonin pitoisuus esimerkiksi retinassa vähenee 80. ikävuoteen mennessä yli 40 %, mikä voi myötävaikuttaa verkkokalvon rappeutumiseen. [1]


Ubikinoni toimii koentsyyminä mitokondriossa tapahtuvassa adenosiinitrifosfaatin (ATP:n) muodostuksessa, ja se on siis tärkeä solujen energian tuotannossa. Sydänlihas käyttää paljon energiaa, joten ubikinoni on tärkeä erityisesti sydämen toiminnalle.
Ubikinonia voidaan syntetisoida, mutta valmistaa myös tehokkaasti fermentaation avulla. Japanilaiset lääketehtaat vastaavat merkittävästä osasta maailman ubikinonituotannosta. Ubikinoni luokitellaan ravintolisäksi.”

Käyttö sairauksien hoidossa
Wikipedia kertoo edelleen: ”Ubikinonia voidaan käyttää 150–300 milligramman päiväannoksina migreenin hoitoon.[2]. Suuret annokset ovat myös hidastaneet Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin ja Fridreichin ataksian etenemistä.[3][4][5]
Ubikinoni ei paranna urheilusuorituksia, mutta saattaa ehkäistä urheilijoiden lihasvammoja. Lihasvauriota osoittavat kreatiinikinaasi, myoglobiini ja lipidiperoksidaasit jäävät merkitsevästi vähäisemmiksi ubikinonilla lumevalmisteeseen verrattuna [6]. Ubikinoni saattaa parantaa terveiden ihmisten autonomisen hermoston toimintaa ja edistää rasvan palamista [7].”

”Tutkimuksissa saadut tulokset ubikinonin tehosta sydämen vajaatoiminnassa ovat ristiriitaisia. Ubikinonin ja beetasalpaajien (sydänlääkkeitä) yhteiskäytöstä saattaa olla hyötyä, koska ubikinoni vähentää niiden aiheuttamia sivuvaikutuksia. Sydämen vajaatoimintaa potevilla plasman alentunut ubikinonipitoisuus saattaa olla sydänkuoleman itsenäinen riskitekijä [8]. Kolesterolilääkkeinä käytetyt statiinit saattavat kolesterolin lisäksi pienentää ubikinonin pitoisuutta elimistössä. On esitetty, että ubikinonilla voitaisiin ehkäistä statiinien aiheuttamia lihashaittoja.
Terve ihminen syntetisoi maksassaan ubikinonia, mutta se edellyttää riittävästi tyrosiinia (aminohappo) ja ainakin kahdeksaa vitamiinia ja monia kivennäis- ja hivenaineita (mm. foolihappo, C-, B12-, B5- ja B6-vitamiinit sekä magnesium). Niiden puutteessa ubikinonin valmistus kärsii ja ihminen potee vähäenergisyyttä ja mahdollisesti kroonista väsymystä. Tällöin ubikinonia lisäravinteena nauttimalla terveydentila saattaa parantua. 




Vitamiinien puutoksen ja kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi syntyneiden häiriöiden lisäksi myös kolesterolilääkitys saattaa aiheuttaa edellä mainittuja vähäenergisyys- ja väsymysoireita. Statiinit nimittäin estävät ubikinonin synteesiä maksassa, jolloin kehittyy ubikinonin puutostila. Se ja D-vitamiinivaje ovat usein syynä statiinien sivuvaikutuksiin. Ubikinonilisä ehkäisee statiinien aiheuttamaa lihasten väsymistä ja vaurioita (Vincze ym. 2015).
Ubikinonilla on myös antioksidatiivista vaikutusta ja se voi estää ja vähentää ns. vapaiden radikaalien aiheuttamia kudosvaurioita sekä estää LDL-kolesterolin hapettumista.

Fibromyalgian hoidossa ubikinoni saattaa olla erittäin hyvä vaihtoehto. Tieteellisillä tutkimuksilla on nimittäin osoitettu, että fibromyalgiapotilailla on merkittävästi alhaisempi ubikinonin määrä veressään kuin terveillä henkilöillä. 





RikkiMikon suositus fibromyalgian hoitoon: Yhdistelmä Q10 + OptiMSM + molybdeeni + Ester-C





Paul Klein Breteler, FinnMSM Oy:n tavarantoimittajan, Kala Health Internationalin johtaja ja omistaja kertoo Co-entsyymi Q10:n valmistusprosessista näin:
"Kaikki Q10 saadaan joko 100% hiivakäymisen  avulla (yleensä käytetään lähtöaineena sokeria), joka tuottaa 100%:n luonnonmukaista  Q10:tä. On olemassa myös vaihtoehtoinen menetelmä, johon kuuluu osittainen fermentaatio ja sen jälkeen synteesin avulla muodostetaan "Solanesol", luonnollinen yhdiste, joka uutetaan tupakanlehdestä".
Paul Klein Breteler jatkaa:
"Käytämme molempia menetelmiä, mutta mielestäni suurin osa tulee käymisestä. Varsinainen menetelmä on valmistajan liikesalaisuus. Lopputulos on kuitenkin sama kaikilla menetelmillä, eikä näin ollen voida erottaa toisistaan eri menetelmillä tuotettuja molekyylejä".