 |
Intialainen Shakeel sukeltaa saastuneeseen Yamuna -jokeen etsimään pyhiinvaeltajien uhraamia kolikoita. Kuva Gurinder Osan / AP / Lehtikuva |
Viime
lauantaina oli Maailman
vesipäivä (World Day for
Water), joka on Yhdistyneiden kansakuntien julistama
vuosipäivä. Sitä on vietetty 22.
maaliskuuta vuodesta 1993 alkaen. Päivää ehdotettiin aluksi Agenda 21:ssä
1992.
Suomessa
on vettä enemmän kuin tarpeeksi, emmekä edes tule ajatelleeksi sitä. Keskiverto
suomalainen käyttää vettä yli 155 litraa päivässä. Kuitenkin maailman väestöstä
kaksi kolmannesta kärsii ajoittain veden puutteesta.
Puhdas
vesi on jokaisen ihmisen oikeus. Silti miljoonilla ympäri maailmaa ei ole
käytössään puhdasta juomavettä, saati että sitä olisi riittävästi
peseytymiseen. Yhdistyneiden kansakuntien julistamana Maailman vesipäivällä
muistutetaan, että jopa yli miljardi ihmistä kärsii puutetta puhtaasta
juomavedestä.
Siihen
liittyen on hyvä muistaa, että kuten kaikessa elintarvikkeiden valmistukseen
liittyvässä toiminnassa, myös MSM:n valmistuksessa tarvitaan runsaasti puhdasta
vettä. Kaikkialla näin ei kuitenkaan valitettavasti asianlaita näytä olevan.
Monilla alueilla puhdasta vettä on erittäin niukasti; sitä ei riitä edes
kansalaisten juomavedeksi, saati teollisiin tarkoituksiin. Kiina edustaa tässä
suhteessa erästä kaikkein mustinta aluetta.
 |
Veden niukkuus uhkaa pysäyttää Kiinan kasvun |
Tekniikka
ja talous-lehti kertoo artikkelissaan KIINAN
VEDENKULUTUS (Kaisa Simola, 5.8.2010, 7:37 Veden niukkuus uhkaa
pysäyttää Kiinan kasvun) mm. seuraavaa:
"Kiinan
tiedeakatemian asiantuntija Wang Rusong kertoi Yale
Environmentille, ettei Kiinan suurin ympäristöhaaste suinkaan ole
runsaat päästöt tai jätevedet, vaan makean veden riittävyys. Maailmanpankin arvioiden mukaan
kiinalaisilla on käytössään vain neljäsosa maailman keskimääräisestä
vesimäärästä per henkilö".
Lainaan tähän melko tuoretta Aamulehden artikkelia, ja vastikään STT uutisoi, kuinka Kiinassa puhtaan veden määrä asukasta kohti on pienempi kuin Afrikassa. Kuinka puhdasta vettä voisi riittää teolliseen tuotantoon, jos sitä ei riitä kaikilla Kiinan alueilla edes asukkaiden jokapäiväiseen tarpeeseen?
Lähes kaikilla Kiinan kaupungeilla on ympäristöongelmia |
”Kiinassa
juuri yksikään kaupunki ei saa puhtaita papereita ympäristöasioissa.
Keskushallinnon viime vuonna tarkkailemista 74 kaupungista 71:ssä oli ongelmia
ympäristön saastumisen kanssa.
Apulaisympäristöministeri
Wu Xiaoqingin mukaan seurannan läpäisivät vain Hainanin saarella sijaitseva
Haikou, vuoristoisen Tiibetin pääkaupunki Lhasa sekä Zhoushanin lomakohde
rannikolla.
Kansalaisia
ärsyttää erityisesti suurkaupunkien heikko ilmanlaatu, josta on tullut kuuma
poliittinen kysymys Kiinassa. Pääministeri Li Keqiang julisti aiemmin tällä
viikolla maan parlamentissa "sodan" saastumista vastaan. Hallituksen
toimenpiteet keskittyvät Kiinan teollistuneimmille alueille.
Ympäristönsuojelijat
ovat muistuttaneet, että monilla muilla Kiinan alueilla hiilen käyttö kasvaa
yhä.”
Lue
myös mitä Kuluttajat-Konsumenterna
kirjoitti maailman puhtaan veden tilanteesta 20.3.2014:
http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi.j-serv.kotisivut.com/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=26
Mitä sitten tulee MSM:n valmistukseen, niin on olennaisen tärkeää, että kaikissa valmistusvaiheessa noudatetaan mahdollisimman tarkkaa hygieniaa. Sekä valmistukseen käytettävien raaka-aineiden että prosessien suoritustilojen tulee olla erittäin puhtaita.
Meillä
Suomessakin on myynnissä monen hintaista metyylisulfonyylimetaania eli MSM:ää.
Erityisesti Kaukoidän maat tuottavat hinnaltaan todella halpaa jauhemaista
MSM:ää, joka päällisin puolin saattaa näyttää ihan kelvolliselta tuotteelta,
jopa makukin voi muistuttaa ihmisille tarkoitetun, puhtaan OptiMSM:n makua. Tarkempi analyysi paljastaa kuitenkin, että
halvalla tuotettu tuote sisältääkin myös jotain muuta, kuin puhdasta
bioaktiivista rikkiä.
Jo
hinta kielii siitä, että valmistusmenetelmä ei voi olla samaa tasoa kuin
OptiMSM:n tuotannossa käytetty menetelmä, jossa puhtauden varmistaa
nelinkertainen tislaus. Tässä Bergstrom Nutritionin patentilla suojatussa
menetelmässä siis MSM tislataan neljään kertaan, jolloin raskasmetallit eivät
varmuudella pääse mukaan lopputuotteeseen, koska niiden höyrystymislämpötila on
huomattavasti korkeampi kuin bioaktiivisen rikin vastaava. Tämä menetelmä on
melko kallis, mutta sen ansiosta voimme olla varmoja siitä, että nauttimamme
tuote, puhdas farmakologinen MSM on
tehokasta ja terveyden kannalta riskitöntä. Varmistuaksesi OptiMSM:n puhtaudesta, voit käydä katsomassa tämän linkin kautta avautuvalta sivulta OPTIMSM® Specifications
Kiinassa
tyydytään haihdutusperiaatteeseen; valtavissa sammioissa MSM:n vesiliuoksesta
haihdutetaan vesi pois. Jäljelle jäävässä kuivatuotteessa on mukana myös kaikki
se, mikä oli vedessä. Kun tiedämme Kiinan erittäin vaikean ympäristön tilanteen
aiheuttamat vaikutukset puhtaan veden saannissa, ei ole ihme, että myös
elintarvikkeet saattavat sisältää ihmiselle haitallisia aineita. Niiden
pitkäaikainen saanti on erittäin todennäköisesti terveysriski.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti