perjantaina, maaliskuuta 23, 2007

Tiedeuutisia

13. 03. 2007
American Journal of Clinical Nutrition- lehden maaliskuun numerossa julkaistun pienen, satunnaisotantaan perustuneen kaksoissokkotutkimuksen mukaan sinkki täydentävänä ravintolisänä vähentää ikääntyvän potilaan infektioiden esiintyvyyttä. Voit lukea englanninkielisen artikkelin täältä, Kun sivu aukeaa, voit rekisteröityä maksutta MedScapen käyttäjäksi ja sitten pääset lukemaan tuon artikkelin ja monta muuta hyödyllistä juttua.

Kansanterveyslaitos kertoo sivuillaan, että miehet kuluttavat sinkkiä merkittävästi enemmän kuin naiset. Tämä johtunee siitä, että siemenneste sisältää melkoisesti sinkkiä. Sen tuotanto ja poistuma kehosta vaihtelee ikäkausien mukaan.
Sinkin tarpeen huiput asettuvat naisilla imetysaikaan ja miehillä varhaiseen puberteettiin. Raskaana olevien naisten sinkin suositeltava saanti on sama kuin miehillä koko aikuisiän (noin 9 mg/vrk). Sen sijaan imettävillä naisilla ja puberteetti-ikäisillä pojilla sinkin tarve on suunnilleen sama (11 mg/vrk).

March 13, 2007 — Zinc supplements reduce the incidence of infection in elderly patients, according to the results of a small, randomized, double-blind trial reported in the March issue of the American Journal of Clinical Nutrition.

Lisäksi eläinkokeissa on osoitettu bakteeri-, sieni-, virus-, ja loisperäisten taudinaiheuttajien lisääntymistä eläimissä sinkin puutteen vuoksi.

And, animal studies have demonstrated a reduction in bacterial, fungal, viral, and parasitic pathogens in animals with zinc deficiency.

Eilispäivän uutisista poimin tähän nöyryyttämisestä kertovan Tiede- lehden artikkelin:

22.03.2007

Kuvapörssi
Nöyryyttäminen vastaa kidutusta
Nöyryyttämisestä ja alistamisesta on vangeille vakavia psyykkisiä seurauksia siinä kuin ruumiillisesta kidutuksesta. Tämä käy ilmi brittiläis-serbialaisesta tutkimuksesta.

YK:n Kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun vastainen sopimus pitää tämänkaltaista kohtelua kidutuksena. Yhdysvallat on silti kyseenalaistanut tällaisten kuulustelumenetelmien laittomuuden ja käyttänyt niitä Irakissa, Afganistanissa ja Guantanamossa.

Tutkimuksessa haastateltiin 279 henkilöä, jotka olivat joutuneet kidutuksen uhriksi Jugoslavian sodan aikana. Tulosten perusteella ruumiillinen kidutus on erityisen vahingollista, mutta myös väkivallalla uhkaaminen, valeteloitukset, nöyryyttäminen, eristäminen, silmien sitominen, valvottaminen ja epämiellyttäviin asentoihin pakottaminen sekä seisottaminen ovat psyykkisiltä vaikutuksiltaan verrattavissa moniin fyysisesti raaempiin kidutuskeinoihin. Kidutuksen traumaattisuus johtuukin pitkälti avuttomuudesta ja hallinnan menettämisestä.

Tutkimuksen julkaisi Archives of General Psychiatry

Lähde: Duodecim

26.05.2005 Tiede-lehti julkaisi seuraavanlaisen artikkelin:

Kuva: Corbis RF.
Aivot eivät erottele kipua
Todellinen ja suggestiivinen kipu tuntuvat samalta, vaikka aivot käsittelevät niitä eri tavalla.

Lääketieteen lisensiaatin Tuukka Raij:n Helsingin yliopistossa huomenna (27.05.2006) tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että aivot käsittelevät suggestiivista ja todellista kipua osittain eri tavalla, vaikka koehenkilö kokee molemmat yhtä voimakkaina ja epämiellyttävinä.

Raij:n tutkimuksessa tarkasteltiin aivojen kipuun liittyviä toimintoja magnetoenkefalografian (MEG) ja toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI) avulla. MEG mittaa millisekunnin aikatarkkuudella aivokuoren sähkömagneettista toimintaa, ja fMRI:llä saadaan tietoa aivojen verenkierron muutoksista millimetrin paikantamistarkkuudella. Kipuärsykkeinä tutkimuksessa käytettiin iholle suunnattuja lyhyitä laserpulsseja.

Raij selvitti, miten voimakas mielikuva kivusta aktivoi kivunkäsittelyyn osallistuvia aivoalueita. Tutkimukseen valittiin suggestioherkkiä koehenkilöitä, jotka hypnotisoitiin fMRI- tutkimuksen ajaksi. Koehenkilöt arvioivat suggestiolla aiheutetun kivun yhtä voimakkaaksi ja epämiellyttäväksi kuin laserilla aiheutetun, mutta erottivat kuitenkin laserilla aiheutetun kivun todellisemmaksi. Molemmissa tilanteissa kivun tunnekomponentin käsittelyyn liittyvät aivoalueet aktivoituivat samalla tavoin, mutta kivun sijainnin, voimakkuuden ja tyypin käsittelyyn liittyvät alueet aktivoituivat voimakkaammin laserilla aiheutetun kivun aikana, ja näiden alueiden aktivaatiovoimakkuus oli suoraan verrannollinen koehenkilön arvioon kivun todellisuudesta.

”Terveiden koehenkilöiden aivotoiminnasta saatava uusi tieto luo pohjaa krooniseen kivun ja mahdollisesti myös todellisuudentajun häiriöiden mekanismien selvittämiselle", Raij arvioi väitöstiedotteessaan.

Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kipu vaikuttaa myös liikeaivokuoren toimintaan, sillä kivuliaan ärsykkeen seurauksena liikeaivokuoren spontaani rytminen toiminta samoin kuin liikeaivokuoren ja lihasten välinen rytminen yhteydenpito muuttuivat. Tällä saattaa väittelijän mukaan olla merkitystä lihasjännityskivun ymmärtämisen kannalta, mikäli jatkotutkimukset osoittavat, että liikeaivokuori on osallisena lihasjännityskipuun liittyvässä kivun ja kivuliaan lihassupistuksen välisessä noidankehässä.


Aiheeseen liittyviä uutisia
- Hylkääminen koskee
- Naisten kipuherkkyydelle selitys
- Anna piiskaa, kipusisko!

Muutama viikko sitten Tiede- lehti julkaisi jälleen kipuun liittyvän artikkelin.Tässä lainaus:

27.01.2006

Terve hermo voi kivistää
Kroonisen säryn saavat aikaan terveet eivätkä vaurioituneet hermosyyt, raportoivat brittitutkijat Journal of Neurosciencessa .

Jatkuva särky on polttavaa tai pistävää kipua, joka voi vaivata hermovaurion jälkeen.

Kun vaurioita tunnistavat hermot aktivoituvat, ne ryhtyvät ampumaan sähköimpulsseja selkäydintä pitkin aivoihin. Mitä nopeammin syyt tykittävät, sitä ankarammalta kipu tuntuu.

”Nyt kun saimme selville, että syypää särkyyn onkin terve hermo, voimme selvittää, miksei sen kipusignaalien syöttö aivoihin taltu”, sanoo professori Sally Lawson Bristolin yliopiston tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan näyttää siltä, että tykitys voi jäädä päälle hermokudoksen sisäisen tulehduksen takia.

Lawson toivoo, että havainnot auttavat lääkeyhtiöitä tehokkaampien särkylääkkeiden valmistuksessa. Nykyiset kipulääkkeet eivät krooniseen hermovauriokipuun pure.


Takaisin uutisiin >>
Takaisin edelliselle sivulle >>

maanantaina, maaliskuuta 19, 2007

Proviisori Juha Turusen väitöskirja

RikkiMikon silmiin sattui HeSarin maanantain 19.03.2007 numerosta uutinen, jossa kerrotaan eräästä Kuopion yliopiston tulevasta väitöstilaisuudesta. Koska tutkimusaineistossa käsitellään laajasti kipulääkkeiden käyttöä ja koska siinä kerrotaan, kuinka krooninen kipu heikentää terveydentilaa sekä toisaalta varoitellaan säännöllisen kipulääkkeiden käytön vaaroista, varsinkin jos käytetään samanaikaisesti lääkärin määräämiä ja käsikauppalääkkeitä, katsoin hyväksi julkaista omassa blogissani tämän ennakkotiedon väitöstilaisuudesta.


Toisaalta en malta olla korostamatta, että joskus kivun hallinta voi osoittautua hedelmälliseksi myös paljon pehmeämmillä keinoilla kuin tulehduskipulääkkeet. Väitöskirjamateriaalista tuli esille myös, että lääkkeitä käyttäneistä 52% ilmoitti hoitaneensa liikunnan ja hieronnan avulla itseään viimeisen puolen vuoden aikana. Sitä sen sijaan ei mainittu, että kipujen taustalla voisi olla ravitsemuksesta johtuva ongelma, jonka poistaminen voisi poistaa myös siitä johtuvan kivun. Oikea ruokavalio täydennettynä sopivilla ravintolisillä, esimerkiksi orgaanista rikkiä sisältävällä MSM:llä voisi auttaa useampia ihmisiä kuin kuvitellaankaan. Lisäksi lääkkeiden jäljiltä syntynyt ihonalainen lääkejäämien ja myrkkyjen varasto (joka sekin saattaa olla kipujen taustalla), voisi alkaa purkautua pois kehosta luonnollista tietään (detoksifikaatio).


Tapahtumat 2007


Proviisori Juha Turusen väitöstilaisuus

Aika: 24.03.2007 klo 12:00
Paikka: Mediteknian auditorio

Proviisori Juha Turusen väitöskirja "Pain and Pain Management in Finnish General Population" tarkastetaan farmaseuttisessa tiedekunnassa.

Vastav
äittäjänä on dosentti Timo Pohjolainen, Invalidisäätiö ja väitöstilaisuuden valvojana professori Riitta Ahonen, Kuopion yliopisto.

Krooninen kipu nakertaa suomalaisten terveytt
ä,
koviin kipuihin kokeillaan useita hoitoja ja sy
ödään paljon lääkkeitä

Kipu on tavallinen oire, jonka vuoksi hakeudutaan usein erilaisiin hoitoihin. Kivun yleisyydest
ä ja ihmisten käyttämistä kivunhoitokeinoista ei Suomessa ole ollut saatavilla kattavaa väestötason tietoa. Väitöstutkimusta varten toteutettiin edustava väestökysely, johon osallistui yli 4500 satunnaisesti valittua 15 - 74-vuotiasta. Pitkittynyt eli krooninen kipu on Suomessa yleinen terveyttä nakertava vaiva. Tutkimuksen perusteella vähintään joka neljäs tämän ikäinen kärsii yli 3 kuukautta kestäneestä kivusta, ja kipu on päivittäistä tai jatkuvaa yli kymmenellä prosentilla väestöstä. Kipuja hoidetaan eri tavoin kiputyypistä riippuen. Kipulääkkeiden säännöllinen käyttö on yleistä: noin 7 % ihmisistä käyttää kipulääkkeitä päivittäin ja lisäksi yli 10 % muutamana päivänä viikossa. Postikyselyn lisäksi väitöstyössä tutkittiin Kuopion lääkeinformaatiokeskuksen tietokannasta, millaisia tiedontarpeita suomalaisilla on kipulääkkeiden käytöstä ja kivun lääkehoidosta.

Krooninen kipu heikent
ää terveydentilaa

Tutkimuksessa pyydettiin ihmisi
ä arvioimaan omaa terveydentilaansa. Krooninen kipu osoittautui erittäin merkittäväksi terveydentilaa huonontavaksi tekijäksi, vaikka tutkimuksessa huomioitiin muita terveyteen liittyviä asioita kuten pitkäaikaissairaudet ja masentuneisuus. Krooninen kipu on yleistä erityisesti iäkkäämmillä, mutta miesten ja naisten välillä ei kroonisen kivun yleisyydessä ole merkittäviä eroja.

Suomalaiset hoitavat kipujaan l
ääkkeillä ja liikunnalla

Tutkimukseen osallistuneista 80 % oli tuntenut jotain kipua viimeksi kuluneen viikon aikana. N
äistä yli 3600 kipuja kokeneesta ihmisestä 53 % oli käyttänyt ilman reseptiä myytäviä itsehoitokipulääkkeitä edellisen puolen vuoden aikana, ja 52 % ilmoitti hoitaneensa kipujaan liikunnalla. 23 % oli pyytänyt läheistään hieromaan kipeää paikkaa. Kolmannes oli käynyt lääkärissä ja käyttänyt lääkärin määräämiä kipulääkkeitä. Joka viides oli käynyt ammattihierojalla ja joka kymmenes fysioterapiassa. Itsehoitokipulääkkeitä käytetään varsinkin päänsärkyyn. Liikunnalla hoidetaan alaraajojen, selän ja niska-hartiaseudun kipuja. Vasta kovat ja jatkuvat kivut saavat ihmiset hakeutumaan lääkärin hoitoon. Etenkin naiset kokeilevat aktiivisesti useita kivunhoitotapoja. Mitä vaikeampi ja laaja-alaisempi kipu, sitä enemmän erilaisia hoitoja käytetään.

Kipul
ääkkeiden säännöllinen käyttö on tavallista

Pelk
ästään reseptikipulääkkeitä käyttää säännöllisesti (päivittäin tai muutamana päivänä viikossa) yli 7 % suomalaisista aikuisista. Samoin yli 7 % käyttää itsehoitokipulääkkeitä muutamana päivänä viikossa tai useammin. Lisäksi noin 4 % käyttää yhtä aikaa resepti- ja itsehoitokipulääkkeitä. Säännöllinen käyttö on voimakkaan jatkuvan kivun lisäksi yhteydessä masennukseen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Aina kipulääkkeiden käytölle ei kuitenkaan ole selvää syytä, sillä säännöllisesti kipulääkkeitä käyttävistä 8 % ilmoitti erilaisten kipujen vaivaavan heitä vain noin kerran kuussa tai harvemmin.

Kipul
ääkkeiden käyttöön ja kivun hoitoon halutaan ohjeita

Kipul
ääkkeisiin liittyvien tiedontarpeiden selvittämistä varten tutkittiin Kuopion lääkeinformaatiokeskukseen kahden vuoden aikana tulleet yli 2300 kipulääkkeisiin liittyvää puhelua. Kysymykset koskivat pääasiassa eniten myytyjä tulehduskipulääkkeitä. Lääkkeiden yhteisvaikutusten lisäksi soittajia kiinnosti oikea annostus, neuvot kivunlievitykseen sekä kipulääkkeiden vaikutukset ja haittavaikutukset. Osa soittajista kaipasi ohjeita, miten voisi tehostaa nykyistä kipulääkitystään. Lasten kivun lääkinnässä soittajia kiinnosti erityisesti lääkkeen oikea annostus.

Yhteenveto

Krooninen kipu on hyvin yleinen ongelma Suomessa. V
äestö hoitaa kipujaan usein eri tavoin. Hoito valitaan yleensä rationaalisesti kiputyypin ja kivun voimakkuuden mukaan. Itsehoitokipulääkkeiden säännöllinen käyttö, varsinkin reseptikipulääkkeiden kanssa voi kuitenkin lisätä haittojen ja yhteisvaikutusten riskiä. Väestö käyttää tarjolla olevaa puhelinneuvontapalvelua saadakseen ohjeita kipulääkkeiden käyttöön. Tiedontarpeet ovat erittäin vaihtelevia riippuen muun muassa käytössä olevasta lääkityksestä ja lääkkeen käyttäjän iästä.

Lis
ätietoja:
Juha Turunen
Kuopion yliopisto
Sosiaalifarmasian laitos
puh.
s
ähköposti: etunimi.sukunimi@uku.fi

V
äitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet. ISBN. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Url:

www.uku.fi/vaitokset/2007