RikkiMikon silmiin sattui HeSarin maanantain 19.03.2007 numerosta uutinen, jossa kerrotaan eräästä Kuopion yliopiston tulevasta väitöstilaisuudesta. Koska tutkimusaineistossa käsitellään laajasti kipulääkkeiden käyttöä ja koska siinä kerrotaan, kuinka krooninen kipu heikentää terveydentilaa sekä toisaalta varoitellaan säännöllisen kipulääkkeiden käytön vaaroista, varsinkin jos käytetään samanaikaisesti lääkärin määräämiä ja käsikauppalääkkeitä, katsoin hyväksi julkaista omassa blogissani tämän ennakkotiedon väitöstilaisuudesta. Toisaalta en malta olla korostamatta, että joskus kivun hallinta voi osoittautua hedelmälliseksi myös paljon pehmeämmillä keinoilla kuin tulehduskipulääkkeet. Väitöskirjamateriaalista tuli esille myös, että lääkkeitä käyttäneistä 52% ilmoitti hoitaneensa liikunnan ja hieronnan avulla itseään viimeisen puolen vuoden aikana. Sitä sen sijaan ei mainittu, että kipujen taustalla voisi olla ravitsemuksesta johtuva ongelma, jonka poistaminen voisi poistaa myös siitä johtuvan kivun. Oikea ruokavalio täydennettynä sopivilla ravintolisillä, esimerkiksi orgaanista rikkiä sisältävällä MSM:llä voisi auttaa useampia ihmisiä kuin kuvitellaankaan. Lisäksi lääkkeiden jäljiltä syntynyt ihonalainen lääkejäämien ja myrkkyjen varasto (joka sekin saattaa olla kipujen taustalla), voisi alkaa purkautua pois kehosta luonnollista tietään (detoksifikaatio). Tapahtumat 2007 | |
Proviisori Juha Turusen väitöstilaisuus |
Aika: 24.03.2007 klo 12:00
Paikka: Mediteknian auditorio
Proviisori Juha Turusen väitöskirja "Pain and Pain Management in Finnish General Population" tarkastetaan farmaseuttisessa tiedekunnassa.
Vastaväittäjänä on dosentti Timo Pohjolainen, Invalidisäätiö ja väitöstilaisuuden valvojana professori Riitta Ahonen, Kuopion yliopisto.
Krooninen kipu nakertaa suomalaisten terveyttä,
koviin kipuihin kokeillaan useita hoitoja ja syödään paljon lääkkeitä
Kipu on tavallinen oire, jonka vuoksi hakeudutaan usein erilaisiin hoitoihin. Kivun yleisyydestä ja ihmisten käyttämistä kivunhoitokeinoista ei Suomessa ole ollut saatavilla kattavaa väestötason tietoa. Väitöstutkimusta varten toteutettiin edustava väestökysely, johon osallistui yli 4500 satunnaisesti valittua 15 - 74-vuotiasta. Pitkittynyt eli krooninen kipu on Suomessa yleinen terveyttä nakertava vaiva. Tutkimuksen perusteella vähintään joka neljäs tämän ikäinen kärsii yli 3 kuukautta kestäneestä kivusta, ja kipu on päivittäistä tai jatkuvaa yli kymmenellä prosentilla väestöstä. Kipuja hoidetaan eri tavoin kiputyypistä riippuen. Kipulääkkeiden säännöllinen käyttö on yleistä: noin 7 % ihmisistä käyttää kipulääkkeitä päivittäin ja lisäksi yli 10 % muutamana päivänä viikossa. Postikyselyn lisäksi väitöstyössä tutkittiin Kuopion lääkeinformaatiokeskuksen tietokannasta, millaisia tiedontarpeita suomalaisilla on kipulääkkeiden käytöstä ja kivun lääkehoidosta.
Krooninen kipu heikentää terveydentilaa
Tutkimuksessa pyydettiin ihmisiä arvioimaan omaa terveydentilaansa. Krooninen kipu osoittautui erittäin merkittäväksi terveydentilaa huonontavaksi tekijäksi, vaikka tutkimuksessa huomioitiin muita terveyteen liittyviä asioita kuten pitkäaikaissairaudet ja masentuneisuus. Krooninen kipu on yleistä erityisesti iäkkäämmillä, mutta miesten ja naisten välillä ei kroonisen kivun yleisyydessä ole merkittäviä eroja.
Suomalaiset hoitavat kipujaan lääkkeillä ja liikunnalla
Tutkimukseen osallistuneista 80 % oli tuntenut jotain kipua viimeksi kuluneen viikon aikana. Näistä yli 3600 kipuja kokeneesta ihmisestä 53 % oli käyttänyt ilman reseptiä myytäviä itsehoitokipulääkkeitä edellisen puolen vuoden aikana, ja 52 % ilmoitti hoitaneensa kipujaan liikunnalla. 23 % oli pyytänyt läheistään hieromaan kipeää paikkaa. Kolmannes oli käynyt lääkärissä ja käyttänyt lääkärin määräämiä kipulääkkeitä. Joka viides oli käynyt ammattihierojalla ja joka kymmenes fysioterapiassa. Itsehoitokipulääkkeitä käytetään varsinkin päänsärkyyn. Liikunnalla hoidetaan alaraajojen, selän ja niska-hartiaseudun kipuja. Vasta kovat ja jatkuvat kivut saavat ihmiset hakeutumaan lääkärin hoitoon. Etenkin naiset kokeilevat aktiivisesti useita kivunhoitotapoja. Mitä vaikeampi ja laaja-alaisempi kipu, sitä enemmän erilaisia hoitoja käytetään.
Kipulääkkeiden säännöllinen käyttö on tavallista
Pelkästään reseptikipulääkkeitä käyttää säännöllisesti (päivittäin tai muutamana päivänä viikossa) yli 7 % suomalaisista aikuisista. Samoin yli 7 % käyttää itsehoitokipulääkkeitä muutamana päivänä viikossa tai useammin. Lisäksi noin 4 % käyttää yhtä aikaa resepti- ja itsehoitokipulääkkeitä. Säännöllinen käyttö on voimakkaan jatkuvan kivun lisäksi yhteydessä masennukseen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Aina kipulääkkeiden käytölle ei kuitenkaan ole selvää syytä, sillä säännöllisesti kipulääkkeitä käyttävistä 8 % ilmoitti erilaisten kipujen vaivaavan heitä vain noin kerran kuussa tai harvemmin.
Kipulääkkeiden käyttöön ja kivun hoitoon halutaan ohjeita
Kipulääkkeisiin liittyvien tiedontarpeiden selvittämistä varten tutkittiin Kuopion lääkeinformaatiokeskukseen kahden vuoden aikana tulleet yli 2300 kipulääkkeisiin liittyvää puhelua. Kysymykset koskivat pääasiassa eniten myytyjä tulehduskipulääkkeitä. Lääkkeiden yhteisvaikutusten lisäksi soittajia kiinnosti oikea annostus, neuvot kivunlievitykseen sekä kipulääkkeiden vaikutukset ja haittavaikutukset. Osa soittajista kaipasi ohjeita, miten voisi tehostaa nykyistä kipulääkitystään. Lasten kivun lääkinnässä soittajia kiinnosti erityisesti lääkkeen oikea annostus.
Yhteenveto
Krooninen kipu on hyvin yleinen ongelma Suomessa. Väestö hoitaa kipujaan usein eri tavoin. Hoito valitaan yleensä rationaalisesti kiputyypin ja kivun voimakkuuden mukaan. Itsehoitokipulääkkeiden säännöllinen käyttö, varsinkin reseptikipulääkkeiden kanssa voi kuitenkin lisätä haittojen ja yhteisvaikutusten riskiä. Väestö käyttää tarjolla olevaa puhelinneuvontapalvelua saadakseen ohjeita kipulääkkeiden käyttöön. Tiedontarpeet ovat erittäin vaihtelevia riippuen muun muassa käytössä olevasta lääkityksestä ja lääkkeen käyttäjän iästä.
Lisätietoja:
Juha Turunen
Kuopion yliopisto
Sosiaalifarmasian laitos
puh.
sähköposti: etunimi.sukunimi@uku.fi
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet. ISBN. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml
Url: |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti