Uusi Päivän Terveysvinkki Nro 2 Epilepsia ja musiikki

 

Petri Toiviainen akatemiaprofessoriksi

Musiikin vaikutuksesta ihmisen elämään on tehty lukuisia tutkimuksia, joista osa on erittäin hyvin johdettuja, ja joita voidaan pitää luotettavina. Erityisesti Jyväskylän yliopiston tutkija, akatemiaprofessori Petri Toiviainen on ansioitunut tällä sektorilla. Hänen tutkimuksistaan voit lukea tämän linkin kautta avautuvalla sivulla.  Petri Toiviainen: ”Musiikki on tärkeä rooli kaikissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Se on tärkeä osa kaikilla elämänalueilla, mainitaksemme esimerkkeinä erilaiset sosiaaliset, uskonnolliset, virkistys-ja kulttuuritapahtumat. Monet ihmiset viettävät päivittäin paljon aikaa kuuntelemalla musiikkia tai soittamalla jotain instrumenttia. Musiikki voi vaikuttaa ja säädellä mielialaa ja tunteita, ja sitä voidaan käyttää terapeuttisena välineenä”.

 Tutkimukset osoittavat, että epilepsiapotilaat voivat dramaaattisesti vähentää mahdollisuuksiaan saada kohtauksia yksinkertaisesti kuuntelemalla Mozartin pianosonaatteja. Tässä yhteydessä puhutaan Mozart-efektistä.

(via 1000+ Health Tips+)

Studies indicate that epileptic patients that listen to Mozart's Piano Sonata can dramatically decrease their chance of a seizure. We are talking about Mozart-effect.

(via 1000+ Health Tips+)

Исследования показывают, что больных эпилепсией, которые слушают Соната для фортепиано Моцарта может значительно уменьшить их шансы на захват. Мы говорим о Моцарт-эффект.

(через 1000 + Советы для здоровья +)

Onko sitten olemassa päinvastaisia seurauksia, sellaisia, jotka lisäisivät negatiivisia vaikutuksia ihmisiin? Muutamia sellaisia tutkimuksia on olemassa, joiden tuloksena on havaittu vaikutusta olevan myös tähän suuntaan; eräässä tutkimuksessa havaittiin Grunge rock-musiikin vaikutuksesta syntyvän huomattavaa vihamielisyyden, surun, jännityksen ja väsymyksen lisääntymistä, ja vastaavasti havaittiin merkittävää huolehtivaisuuden, rentoutumisen, mielen selkeyden ja elinvoiman vähentymistä.

Macdonald Critchley first described musicogenic epilepsy

Macdonald Critchley kuvasi vuoden 1937 artikkelissaan ensimmäisenä musiikkiperäistä epilepsiaa. Arvostettu neurologi Oliver Sacks kirjoittaa uusimmassa kirjassaan "Musicophilia: Tales of Music and the Brain": Musiikkiperäinen epilepsia on tekninen termi musiikin aiheuttamille epilepsiakohtauksille. Oliver Sacks'n myötätuntoiset, mukaansa tempaavat tarinat ihmisistä, jotka kamppailevat sopeutuakseen erilaisiin neurologisiin sairauksiin, on muuttanut perusteellisesti tapaamme ajatella omista aivoistamme ja inhimillisestä kokemuksesta.  Musicophilia -teoksessaan hän tarkastelee musiikin voimia yksilön kokemusten, potilaiden, muusikoiden ja tavallisten ihmisten kannalta – esimerkiksi miehen tarinan kautta, jota iski salama ja joka yhtäkkiä inspiroitui tulla pianistiksi neljäkymmentäkaksivuotiaana. Kirjassaan hän tarkastelee joukkoa lapsia, joilla on Williams oireyhtymä, ja jotka ovat hypermusikaalisia syntymästään saakka. Edelleen hän kertoo amusiaa potevista henkilöistä eli ihmisistä, jotka ovat täysin sävelkorvattomia, joille sinfonia kuulostaa  patojen ja pannujen rämistelyltä ja  kolistelulta, ja miehestä, jonka muisti ulottuu vain seitsemän sekunnin päähän kaikessa muussa, mutta ei musiikissa. 

Ashesh Mehta, LIJ Epilepsy Centerin neurokirurgi kutsuu musiikkiperäistä epilepsiaa "äärimmäisen harvinaiseksi", huomauttaen ettei tapaustutkimuksia koskaan raportoitu enempää kuin 150, mukaan lukien ne 11, joista Critchley kirjoitti. Potilaiden on tiedetty reagoineen kaikelle, lähtien klassisesta musiikista Beatlesiin ja Pink Floydiin aina radiosta soitettuihin kirkonkelloihin.

Ehkä tässä on riittävästi aihetta miettiä, minkälaista musiikkia kannattaa tarjota omille lapsilleen. Kaikissa tapauksissa on selvää, että pitkäaikainen ja pitkäjänteinen musiikin harrastaminen, kuunteleminen tai/ja aktiivinen musisointi muuttaa ihmisen aivojen rakenteita, suuntaan ja/tai toiseen. Sillä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, aivan riippuen musiikin laadusta. Vanhemmilla on mahdollisuus valintaan tässäkin asiassa! Musiikki voi siis olla myös terapiaväline, kuten esimerkiksi epilepsiaa sairastaville potilaille, mutta tietyt musiikin lajit voivat myös laukaista epilepsian. Kannattaa tutustua myös seuraavaan, Maestran sivuun: 15 tapaa, joilla musiikki vaikuttaa aivoihin

Oliver Sacks:Music and the Brain: Studies in the Neurology of Music (with R.A.Henson). London, Heinemann, 1977