YLE uutiset 27.10.2014: Unilääke voi viedä äitisi muistin

”Terveistä tehdään sairaita”

YLE uutiset: Terveys 23.10.2014 klo 11:34 | päivitetty 23.10.2014 klo 11:34

Terveyssosiologian professori: ”Terveistä tehdään sairaita”

Lue ensin tämä artikkeli. Klikkaa yllä olevaa linkkiä.

Yhä useampia terveitä ihmisiä hoidetaan sairaina, uskoo Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian professori Markku Myllykangas, joka on jo vuosien ajan perehtynyt medikalisaatioon Suomessa ja maailmalla.

– Medikalisaatio on kiihtynyt 1950–60-luvuilta lähtien ja on mennyt koko ajan villimmäksi. Uusia asioita medikalisoidaan jatkuvasti, puhuu Myllykangas ja viittaa esimerkiksi masennuksen, kolesterolin ja osteoporoosin hoitoon.

Tuon artikkelin luettuasi olet saanut hiukan pohjustusta sille, mitä aion kertoa seuraavaksi.

Unilääke voi viedä äitisi muistin

Maanantaina 27.10.2014 YLE uutiset kertoi tutkimuksesta, jossa selvitettiin vanhusten lääkkeiden käyttöä. Siinä todettiin melko yksiselitteisesti, että vanhusten elämänlaatu kärsii huomattavasti liiallisesta lääkkeiden käytöstä. Eräänä huomattavan tärkeänä haittana pidetään pitkäaikaista, jopa vuosia jatkunutta nukahtamislääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden aiheetonta käyttöä. Ne aiheuttavat, paradoksaalista kyllä, huonolaatuista, katkonaista unta ja päiväaikaista väsymystä. Myös kaatuilun ja muistin heikkenemisen todettiin johtuvan juuri pitkäaikaisesta lääkkeiden käytöstä.

Taustalla saattaa olla hoitolaitosten henkilöstövajeesta johtuva seuraamus; vähillä resursseilla toimiva työyhteisö ehkä yrittää korvata puuttuvia käsiä antamalla vanhuksille sellaisia lääkkeitä, jotka saavat hoidokit hiljaisiksi.

Useiden tutkimusten mukaan nukahtamislääkkeet voitaisiin korvata lisäämällä päivittäistä liikuntaa, suunnittelemalla ruokavaliot sellaisiksi, että ne luonnollisella tavalla kohentaisivat hoidokkien kykyä saada nopeammin unen päästä kiinni. Tällaisia unen laatua parantavia ravintoaineita tunnetaan runsaasti, esimerkkinä voisi mainita hapankirsikkamehun, maissin, riisin, ohran, kauran, inkiväärin ja banaanin. Kaurapuuro banaanilla höystettynä onkin erinomaista iltaruokaa.

Huippukuntoon.fi kertoo asiasta seuraavaa:

Hermoston välittäjäaineet keskeisessä roolissa

Hermoston välittäjäaineilla on keskeinen asema unen, valveillaolon ja mielialojen säätelyssä. Tryptofaani on maitohappobakteerien tuottama elimistön ja ravinnon proteiineissa esiintyvä elintärkeä aminohappo, joka muuttuu elimistössä 5-hydroksitryptofaanin kautta serotoniiniksi ja lopulta melatoniiniksi. Välittäjäaineita syntyy aivoissa myös välttämättömien rasvahappojen tuottamista eikosanoideista. Serotoniinin vajaus voi ilmetä alakulona, apatiana, masennuksena sekä kroonisena väsymyksenä, ja se vaikuttaa jossain määrin myös nukkumiseen. Serotoniinin puute voi aiheuttaa ruokahalun ja makeanhimon lisääntymistä. Keski-iässä ja sen jälkeen serotoniinin määrä aivoissa alkaa laskea. Melatoniini on elimistössä luontaisesti esiintyvä pimeähormoni, jota erittyy pääasiassa käpyrauhasesta. Melatoniinin eritys lisääntyy pian pimeyden tulon jälkeen ja on huipussaan aamuyöllä kahden ja neljän välillä aamua kohti vähentyen.

Serotoniinia on muun muassa saksanpähkinöissä. Tryptofaania löytyy kohtuullisesti kikherneistä, pavuista, kurpitsansiemenistä, taateleista, viikunoista, avokadosta, banaanista, bataatista ja parsasta. Myös maitotaloustuotteet ja munat sisältävät runsaasti tryptofaania.

Eräiden tutkimusraporttien mukaan muutamissa tautitiloissa on havaittu alentuneita melatoniinitasoja. Tällaisia ovat esimerkiksi naisten rintasyöpä, miehillä eturauhasen syöpä. Joissakin tapauksissa taas eräät lääkkeet saattavat selittää melatoniinin alentunutta tasoa. Näin saattaa tapahtua kun nautitaan pitkäaikaisesti esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä (NSAIDS).

Viikunan hiilihydraattien uskotaan parantavan mielialaa, suorituskykyä ja keskittymiskykyä. Ne myös rauhoittavat ja poistavat väsymystä. Kuivatut viikunat illalla nautittuina parantavat yöunta. Taatelien sokeri nostaa serotoniinitasoja ja niiden tryptofaani auttaa unettomuuteen. Viisi taatelia ennen nukkumaanmenoa saattaa tuoda hyvän yöunen.

Vielä kannattaa mainita, että B-vitamiinien riittävä saanti on myös unen kannalta hyvin tärkeää.

Suuri määrä niasiinia (B3) säästää kehon tryptofaania, jolloin tryptofaania jää serotoniinin ja melatoniinin tuotantoon. Tryptofaanipitoiset ruoat nostavat niasiinipitoisuuksia. Niasiinia on runsaasti täysjyväviljassa ja pähkinöissä. B6-vitamiini puolestaan osallistuu lukemattomien entsyymien toimintaan, rasvahappo- ja sokeriaineenvaihduntaan sekä hermoston välittäjäaineiden (mm. serotoniinin, tryptofaanin ja rauhoittavan GABAn) ja tiettyjen hormonien (mm. steroidien) valmistukseen ja toimintaan. Sitä saa muun muassa avokadosta, pähkinöistä, siemenistä ja täysjyväviljasta.

B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa hermostuneisuutta, väsymystä ja uniongelmia. Sitä ei saa kasviksista hapankaalia lukuun ottamatta.

Folaatin puute aiheuttaa uupumusta ja unettomuutta. Folaatti on tärkeä mielialoihin vaikuttava vitamiini, sillä se osallistuu serotoniinin ohella myös muiden välittäjäaineiden muodostukseen. Punajuuressa, pinaatissa, nokkosessa, linsseissä ja kaaleissa folaattia on todella paljon. Kesäisin folaattia saa helposti mansikoista.

Kun laitoksissa asuvien vanhusten ravitsemukseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota, voitaisiin tuntuvasti vähentää nukahtamislääkkeiden määrää. Kun ryhdyttäisiin tarkemmin analysoimaan niitä vaikutuksia, joita oikeanlaisella ja tasapainoisella ravitsemuksella voitaisiin saavuttaa, ja kun tuloksia toteutettaisiin myös käytännössä, saavutettaisiin kustannustehokkaita tuloksia myös vanhusten elämänlaadun parantamisessa. Nyt olisi sopiva aika paneutua ikääntyvien lähimmäistemme arvostavaan elämiseen, vanhusten jäljellä olevien päivien saattamiseksi heidän arvolleen sopivaksi ja samalla kunnioittaen heidän elämäntyötään. Pois lamaannuttavat lääkkeet ja tilalle ravitsevia ja hyvää unta antavia ruokia.

Kauniita ja lääkkeettömiä unia toivottaa RikkiMikko