YLE:n
parin päivän takaisissa uutisissa huomioni kiinnittyi artikkeliin, jossa
kerrottiin univajeesta.
Suurin
osa meistä on jossakin elämänvaiheessa kokenut, miltä unettomuus tuntuu tai
mitä muutaman yön vähäiset unet tekevät elimistölle.
Univajeesta
kärsii koko keho, ja univaje voi syntyä jo muutamasta unettomasta yöstä. Olo on
tokkurainen, väsynyt ja kömpelö, keskittymiskyky on nollissa ja samaten
motivaatio. Työt ja kotiaskareet voivat tuntua ylipääsemättömän hankalilta.
Monet puskevat läpi nukkumattomien öiden tai liian vähäisten unien, mutta
harvat tietävät, että jatkuvalla unettomuudella ja univajeella voi olla vakavia
seurauksia koko elimistön terveyden kannalta.
Omalla
kohdallani asia on tullut hyvin ajankohtaiseksi nyt, kun olen ollut toipilaana
vakavan sairauskohtauksesta ja sen seurauksena suoritetusta suuresta
suolisto-operaatiosta.
Kaiken
tämän edellä kerrotun seurauksena olen päättänyt karsia tehtäviäni
radikaalisti. Ensimmäiseksi päätin karsia sellaisia tehtäviä, joissa olen
kokenut riittämättömyyden tuntemuksia; Jyväskylän kansanmusiikkiyhdistyksen
hallituksen jäsenyys on nyt taakse jäänyttä aikaa! Jospa näillä ratkaisuilla
unitilanne korjautuisi? En halua asettaa terveyttäni alttiiksi joidenkin
"tärkeiden" tehtävien vuoksi.
Sen
sijaan haluan jatkaa Vapari-toimintaani (päiväaikaiset musiikkihetket kaupungin
palvelukeskuksissa), koska siinä tunnen olevani omimmillani; kannustava palaute
niin järjestäjien kuin kuulijoidenkin taholta motivoi aivan toisella tavalla
kuin palaute edellä mainitussa tehtävässä, kun liian monenlaisia totuuksia
risteili eri tasoilla. Juuri nämä huhut sitten risteilivät myös öisissä
unimaailmoissani ja estivät rauhallisen unen.
Seuraava
musiikkihetki on ensi torstaina 1.12.2016 klo 16:00 Lahjaharjun
päiväkodissa, jonne piipahdamme Mikael Elglandin kanssa esittämään
joululauluja laitoksen avajaisissa.
Asumispalvelut mielenterveys- ja päihdeasiakkaille.