Loading...

keskiviikkona, tammikuuta 13, 2016

Viisi tapaa, joilla musiikki parantaa terveyttämme



Musiikilla on merkittävä vaikutus terveyteemme, myös uusimmat tutkimukset osoittavat sen. Oheisessa artikkelissa mainitaan viisi aluetta, joissa erityisesti tulee esille musiikin vaikutus elintoimintoihimme. Päätin kääntää oheisen artikkelin suomeksi, jotta viesti menisi perille niillekin, jotka pitävät musiikkia vain harvoille tarkoitettuna hyödykkeenä tai ajanvietteenä, jolla ei ole muuta tehtävää kuin täyttää vapaa-ajan jättämää aukkoa. 

Toivottavasti myös päättäjät osaisivat ymmärtää musiikin merkityksen ja sen, että yhteiskunnan kannattaa ihan oikeasti panostaa musiikkiin. Olisi hyvin tärkeää voida vakuuttaa, että heillä on käytettävissään valtava potentiaali esimerkiksi muistisairaiden ja heidän läheistensä elinolosuhteiden parantamisessa. Myös vanhushuollon laitosten henkilökunta hyötyisi siitä, että musiikki saisi suuremman roolin heidän työssään.

Konserttitalojen rakentaminen tai musiikkikasvatukseen panostaminen ei ole vienyt resursseja terveydenhuollolta. Päinvastoin.  

Artikkelin kirjoittaja: Jill Suttie
This article originally appeared on Greater Good, published by the Greater Good Science Center at UC Berkeley. For more, please visit greatergood.berkeley.edu.
DailyGood on portaali, joka jakaa innostavia lainauksia ja uutisia, jotka keskittyvät "siihen hyvään", jota löydämme maailmassamme päivittäin yksinkertaisen toiminnan avulla jatkamaan hyvää oloa. Vuodesta 1999 portaali on toimittanut positiivisia uutisia päivittäin tilaajiensa postilaatikoihin ilmaiseksi vapaaehtoisvoimin.

Jill Suttie:
”Kun minä synnytin esikoiseni, kuuntelin sairaalassa musiikkia CD-tallenteilta. Ajattelin, että musiikki auttaisi rauhoittamaan minua ja karkottamaan kipua”. 

Kenties olet käyttänyt musiikkia poistamaan liiallista kipua tai stressiä. Tai ehkä olet kuunnellut musiikkia opiskellessasi tai työskennellessäsi, toiveena parantaa suorituskykyä. Subjektiivinen tuntemuksesi siitä, että musiikki auttaa sinua tuntemaan paremmin, on varmaan osunut oikeaan, mutta tiede on vasta viime aikoina tutkimusten avulla alkanut selvittää, miksi asia on näin.

Neurotieteilijät ovat havainneet, että musiikin kuuntelu liisää myönteisiä tunteita aivojemme palkitsemiskeskusten kautta, kun se lisää dopamiinin tuotantoa, joka saa meidät kokemaan mielihyvää tai jopa riemua. Musiikin kuuntelu vaikuttaa myös muilla aivojen alueilla - itse asiassa lähes mikään aivojen keskus ei jää vaikutuksetta - mikä viittaa siihen, että musiikilla on oletettua laajempia vaikutuksia ja mahdollisia käyttötarkoituksia.

Musiikin neurologiset ulottuvuudet ja sen historiallinen rooli paranemisessa ja kulttuurin rituaaleissa on johtanut tutkijat pohtimaan keinoja, joilla musiikkia voi käyttää parantamaan terveyttä ja hyvinvointia. Erityisesti tutkijat ovat etsineet terveydenhuollossa sovelluksia, jotka voisivat auttaa potilasta leikkauksen aikana tai jopa parantaa tuloksia Alzheimerin taudin hoidossa. Joissakin tapauksissa, musiikin myönteiset vaikutukset terveyteen ovat olleet tehokkaampia kuin lääkitys.

Seuraavassa on lueteltu ja perusteltu viisi tapaa, joilla musiikki tuntuu vaikuttavan terveyteen ja hyvinvointiin.
 
  Viisi tapaa, joilla musiikki parantaa terveyttämme

Musiikki vähentää stressiä ja ahdistusta.
Omat valintani tuoda musiikkia synnytyshuoneeseen oli luultavasti yksi tällainen hyvä tapa. Tutkimus on osoittanut, että musiikin kuuntelu - ainakin hidastempoisen ja matalafrekvenssisen musiikin kuuntelu ilman sanoja ja kovaäänistä volyymia - voi rauhoittaa ihmisiä, jopa erittäin stressaavan tai tuskallisen tapahtuman aikana.

Musiikki voi estää ahdistuksen aiheuttamaa sykkeen ja systolisen verenpaineen nousua, ja vähentää kehon kortisolin tuotannon tasoa, jotka kaikki ovat stressin biologisia merkkiaineita. Eräässä tutkimuksessa tutkijat huomasivat, että tyräleikkauspotilailla, jotka kuuntelivat musiikkia leikkauksen jälkeen, olivat alhaisemmat plasman kortisolitasot, kuin verrokeilla, ja tarvittiin huomattavasti vähemmän morfiinia kivun hallintaan. Toisessa tutkimuksessa, johon osallistui leikkauspotilaita, musiikin stressiä alentavat vaikutukset olivat voimakkaampia kuin suun kautta annostellun anksiolyyttisen lääkkeen vaikutus.

Esittävällä säveltaiteella verrattuna pelkkään musiikin kuunteluun, voi myös olla enemmän rauhoittavaa vaikutusta. Tutkimuksissa, joissa kohteena olivat aikuisten kuoron laulajat, jotka lauloivat samaa musiikkikappaleta, syntyi taipumus synkronoida keskinäinen hengitysrytmi ja sydämen lyöntitiheys. Tämä tuottaa ryhmän sisäistä rauhaa. 
Tuoreessa tutkimuksessa toipumassa olevien vastasyntyneiden teho-osaston 272 keskosta altistettiin eri tyyppisille musiikin lajeille kolme kertaa viikossa, vaihtoehtoina vanhempien laulama kehtolaulu ja terapeutin soittama instrumenttimusiikki. Vaikka kaikki eri musiikin muodot paransivat vauvojen toimintaa, vanhempien laululla oli suurin vaikutus, ja se myös vähensi laulavien vanhempien stressiä.

Vaikka tutkimuksissa joskus on vaikea erottaa muiden tekijöiden vaikutuksia musiikkiin verrattuna, esimerkiksi yksinkertaisten sosiaalisten kontaktien myönteiset vaikutukset, ainakin yhdessä tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että musiikilla oli ainutlaatuinen vaikutus vähentää ahdistusta ja stressiä lasten sairaalan potilaissa verrattuna edellä mainittuihin sosiaalisiin kontakteihin.

Musiikki vähentää kipua.
Musiikilla on ainutlaatuinen kyky auttaa kivun hoidossa, minkä havaitsin omassa kokemuksessani synnytyksestä. Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa kuusikymmentä fibromyalgiadiagnoosin saanutta henkilöä (fibromyalgia on sairaus, johon liittyy vaikea muskuloskeletaalinen kipu) satunnaistettiin tutkittavat kerran päivässä neljän viikon ajan tapahtuvan musiikin kuuntelun osalta. Verrattuna kontrolliryhmään, se ryhmä, joka kuunteli musiikkia, koki huomattavaa kivun alenemisen tunnetta ja heillä oli huomattavasti vähemmän masennusoireita kuin kontrolliryhmän jäsenillä.
Toisessa tuoreessa tutkimuksessa selkärankaleikkauspotilaita kehotettiin kuuntelemaan itse valitsemaansa musiikkia illalla ennen leikkausta toiseen leikkauksen jälkeiseen päivään saakka. Kivun tasossa leikkauksen jälkeen musiikkia kuunnelleiden ryhmässä oli merkittävästi vähemmän tuskaa kuin musiikkia kuuntelemattomalla kontrolliryhmällä.

Ei ole selvää, miksi musiikki voi vähentää kipua, mutta musiikin vaikutuksella dopamiinin vapautumiseen voi olla merkitystä. Tietenkin, stressi ja kipu ovat myös läheiseisiä toisilleen, joten musiikin vaikutus stressin vähentämiseen voi myös osittain selittää vaikutuksia.

On kuitenkin epätodennäköistä, että musiikin vaikutus perustuisi yksinkertaiseen plasebo vaikutukseen. Vuonna 2014 suoritettiin satunnaistettu kaksoissokkotutkimus, johon osallistui terveitä henkilöitä. Heitä altistettiin kipuärsykkeisiin, mutta tutkijat eivät löytäneet yhteyttä musiikin kipuun vaikuttamisen ja odotusten välillä. Tutkijat päättelivät, että musiikki on vankka kipulääke, jonka ominaisuudet eivät johdu pelkästään oletustekijöistä.

Musiikki voi parantaa immuunijärjestelmän toimintaa.
Voiko musiikin kuuntelu todella auttaa ehkäisemään sairautta? Jotkut tutkijat ajattelevat niin. 

Wilkes yliopiston tutkijat pohtivat, miten musiikki vaikuttaa IgA:han. Tämä aine on eräs immuunijärjestelmän tärkeä vasta-aine ja ensimmäinen puolustuslinja tauteja vastaan. Perustutkinto-opiskelijoilta mitattiin syljen IgA 30 minuuttia ennen ja jälkeen kolmelle äänialtistukselle. Osa heistä kuunteli napsuttavaa ääntä, osa radiolähetystä ja yksi ryhmä nauhoitettua rauhoittavaa musiikkia. Yksi ryhmä "kuunteli" hiljaisuutta. Niillä opiskelijoilla, jotka altistuvat rauhoittavalle musiikille oli huomattavasti suurempi IgA:n nousu kuin muilla, mikä viittaa siihen, että altistuminen musiikille (eikä muille äänille) saattaa parantaa luontaist immuniteettia.

Toisessa,  Massachusetts General Hospitalissa suoritetussa tutkimuksessa havaittiin, että Mozartin pianosonaattien kuuntelu auttoi kriittisesti sairaita potilaita rentoutumaan alentamalla stressihormonitasoja, mutta musiikki myös alensi veren interleukiini-6:n tasoa.Tämän proteiinin on osoitettu olevan diabetesta ja sydänoireita sairastavien henkilöiden korkeiden kuolintilastojen taustalla.
Vuonna  2013 tehdyn meta-analyysin mukaan (jonka tekijät olivat Mona Lisa Chanda (nykyään myös innoittava laulaja ja muusikko) ja Daniel Levitin, neurotieteilijä, kognitiivisen psykologian asiantuntija, tietokirjailija, muusikko ja musiikin tuottaja) todettiin että musiikki hyvin todennäköisesti laajentaa immuunivastejärjestelmiä, mutta että havainnot tähän mennessä ovat alustavia. Silti, kuten Levitin toteaa yhden artikkelin tutkimuksesta, "Mielestäni lupaus musiikin toimimisesta lääkkeenä on sellainen, että se on luonnollista ja se on halpaa ja eikä siihen sisälly haitallisia, ei-toivottuja sivuvaikutuksia, kuten niin monien lääkkeisiin."

Musiikki voi auttaa muistia.
Minun nyt-teini-ikäinen poikani kuuntelee opiskellessan aina musiikkia. Musiikki ei ole häiriötekijä hänelle, ja hän väittää sen auttavan häntä muistamaan paremmin. Nyt tutkimus voi osoittaa hänen olevan oikeassa - ja se antaa tietoa, joka voisi auttaa dementiasta kärsiviä ihmisiä.
Musiikista nauttiminen saa aikaan dopamiinin vapautumista, ja dopamiinin vapautumnen on sidoksissa motivaatioon, joka puolestaan on tiiviissä yhteydessä oppimiseen ja muistiin. Tammikuussa vuonna 2014  julkaistussa tutkimuksessa (Singing can facilitate foreign language learning, Karen M. Ludke, Fernanda Ferreira, Katie Overy) aikuisia unkarinkieltä opiskelevia opiskelijoita pyydettiin puhumaan normaalisti, puhumaan tietyllä rytmisellä tavalla, tai laulamaan lauseita oudolla kielellä. Myöhemmin, kun heitä pyydettiin muistamaan ulkomaisia lauseita, laulava ryhmä menestyi lauseiden muistamistehtävässä huomattavasti paremmin kuin kaksi muuta ryhmää.
Näyttöä siitä, että musiikki auttaa muistamisessa on johtanut tutkijat tutkimaan musiikin vaikutusta erityisryhmiin, kuten niihin, jotka kärsivät sairaudesta johtuvasta muistin menetyksestä. Vuonna 2008 tehdyssä kuntoutuksessa olevilla aivohalvauspotilailla suoritetussa kokeessa satunnaisvalitut potilaat saivat kuunnella päivittäin joko itse valittua musiikkia, äänikirjaa tai ei mitään (kuuntelun lisäksi meneillään oli myös tavanomainen hoito). Potilaat testattiin sitten mielialan, elämänlaadun ja useiden kognitiivisten testien avulla viikko, kolme kuukautta ja kuusi kuukautta kohtauksen jälkeen. Tulokset osoittivat, että musiikkia kuunnelleiden ryhmässä sanallinen muisti parani merkittävästi enemmän ja ryhmän jäsenet kykenivät keskittymään paremmin kuin muiden ryhmien jäsenet. Lisäksi he olivat vähemmän masentuneita ja sekavia kuin kontrolliryhmien jäsenet.

Eräässä tuoreessa tutkimuksessa omaishoitajat ja dementoituneet potilaat ryhmiteltiin satunnaisesti ja heille annettiin kymmenen viikon lauluvalmennus, siis10 viikkoa valmennusta musiikin kuunteluun toiselle ryhmälle, ja kontrolliryhmälle ei valmennusta. Jälkeenpäin tehty testaus osoitti, että laulaminen ja musiikin kuuntelu parantavat mielialaa, orientoitumista ja muistia ja vaativat vähemmässä määrin henkilökunnan huomiota ja johtotason toimintaa. Lisäksi se tarjosi muita etuja. Tämän kaltaiset tutkimukset ovat kannustaneet käynnistämään kansalaisliikkeen, joka sisällyttää musiikin osana toimintaansa dementiaa kärsivien potilashoitoon. Esimerkkinä Music and Memory.
Musiikki auttaa meitä liikunnassa.
Kuinka moni meistä kuuntelee rock and roll-  tai muuta iloista musiikkia liikunnan ohessa? On käynyt ilmi, että tutkimus tukee siinä, minkä me tiedostamme vaistomaisesti: musiikki auttaa meitä saamaan enemmän potkua liikuntaponnisteluihimme.

Brittitutkijat kutsuivat kolmekymmentä osallistujaa eri ryhmiin kuuntelemaan motivoivaa askeliin synkronoitua musiikkia, ei-motivoiva askeliin synkronoivaa musiikkia tai ei musiikkia ollenkaan samalla kun he kävelivät juoksumatolla, kunnes he saavuttivat sammumistason. Mittaukset osoittivat, että molemmat musiikkia kuunnelleet ryhmät saivat paremmat tulokset kuin ei-musiikkiryhmän osallistujat. Tosin motivoivaa musiikkia kuunnellut ryhmä sai vielä merkittävästi paremman tuloksen kuin toinen musiikkiryhmä. Osallistujat, jotka kuuntelivat motivoivaa musiikkia, kertoivat myös tunteneensa olonsa treenin aikana paremmaksi kuin kahden muun ryhmän osallistujat.

Toisessa tutkimuksessa mitattiin hapenkulutus, kun ihmiset kuuntelivat eri tempoissa esitettävää musiikkia kuntopyöräharjoituksen aikana. Tulokset osoittivat, että kun liikkujat kuuntelivat musiikkia, joka oli tempoltaan nopeaa ja samanaikaistettu liikkumisen tempoon, heidän kehonsa käytti happea tehokkaammin kuin sen musiikin aikana, jolloin musiikki oli hitaampaa eikä sitä ollut samanaikaistettu juoksuaskeliin.
Costas Karageorghis

Urheilututkijat Peter Terry ja Costas Karageorghis, "Musiikilla on kyky vangita huomio, nostattaa henkeä, tuottaa positiivisia tunteita, muuttaa ja säädellä mielialaa, herättää muistoja, lisätä työn tehoa, vähentää estoja ja kannustaa rytmistä liikettä - jotka kaikki ovat varteen otettavia sovelluksia urheilussa ja liikunnassa."
Lähetä kommentti