Astaksantiinitutkimuksista

Lyhyt referaatti astksantiiniin liittyvästä tutkimuksesta, jonka löysin tutkimuksissani Medscapen kautta:  

Astaxanthin lowers plasma TAG concentrations and increases hepatic antioxidant gene expression in diet-induced obesity mice.

 

Astaksantiini

”Johtopäätöksenä voimme kertoa, että astaksantiinia sisältävä lisäravinne alensi plasman TAG-, ALAT- ja ASAT-arvoja (ALAT, alaniiniaminotransferaasi, ASAT, aspartattiaminotransferaasi), kohotti maksan endogeenisten antioksidanttigeenien määrää ja muutti valkosoluja vähemmän herkiksi LPS-stimulaatiolle. Siksi astaksantiini saattaa estää lihavuuteen liittyviä aineenvaihduntahäiriöitä ja tulehdusta”.

Perinteiset vitamiiniantioksidantit (C*-, E- ja beetakaroteeni) eivät ole täyttäneet kaikkia niihin aikoinaan asetettuja toiveita, koska ne eivät näytä toimivan elimistössä yhtä tehokkaasti kuin koeputkessa. Esimerkiksi 10-vuotisessa naisten terveystutkimuksessa (Women's Antioxidant Cardiovascular Study, WACS) nämä vitamiinit eivät parantaneet sydäntauteihin sairastuneiden naisten ennustetta (Cook ym. 2007). 

Muutama ei-positiivinen tutkimustulos ei kuitenkaan kumoa antioksidanttiteoriaa. Sitä tukee mm. tutkimus, jonka mukaan C- ja E-vitamiinista ja omega-3-:sta on merkittävää apua skitsofrenian täydentävänä hoitona, etenkin koska taudin lääkitys (haloperidolilla) lisää hapetusstressiä (lue raportti). Astaksantiini tässä yhteydessä saattaa myös olla tehokas vaihtoehto.

 

C-vitamiini on antioksidantti, vai onko aina?

*C-vitamiinin sanotaan olevan tärkeimpiä solunsisäisiä antioksidantteja. Mutta C-vitamiinikin voi olla sekä anti- että pro-oksidantti. Äskettäin on selvitetty, kuinka kasvien C-vitamiini voi hapettua niin, että antioksidantin sijasta siinä onkin hapettavaa yhdistettä (lue lisää).

Päivän terveysvinkki, 9.12.2014: Karnitiinin tärkeä rooli kehon energiantuotannossa

Karnitiinilla (C₇H₁₅NO₃) on keskeinen rooli energiantuotannossa. Karnitiini kuljettaa aktiivisia rasvahappoja eläinsolun sytoplasmasta mitokondrioon. Mitokondrioissa rasvahapot pilkkoutuvat hengitysreaktiossa tuottamaan energiaa.

 

Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. Nukleoli 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Vesikkeli 5. Karkea endoplasmakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä endoplasmakalvosto 9. Mitokondrio 10. Vakuoli 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Sentrioli

Wikipedia kertoo mitokondrioista seuraavaa: Mitokondrio on soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Mitokondrioiden määrä solussa vaihtelee solun energiatarpeesta riippuen. Runsaasti energiaa kuluttavissa soluissa, kuten lihaksissa, mitokondrioita on runsaasti. Mitokondriossa on omaa DNA:ta. Mitokondriot periytyvät aina äidiltä, ja niitä voidaankin käyttää apuna yksilöntunnistuksessa^[1]. Punasoluissa ei ole mitokondrioita.

 

Mitochondrion ultrastructure

Carnitine plays a critical role in energy production. It transports fatty acids into the mitochondria so they can be oxidized to produce energy.

Wikipedia tells about mitochondrion: The mitochondrion (plural mitochondria) is a membrane bound organelle found in most eukaryotic cells (the cells that make up plants, animals, fungi, and many other forms of life).^[1] The word mitochondrion comes from the Greek μίτος, mitos, i.e. "thread", and χονδρίον, chondrion, i.e. "granule".^[2]